Moni pelaa matkan varrella

Raha-automaattien pelaaminen kasvoi etenkin matkailukunnissa

Suomalaiset pelaavat raha-automaatteja yhä enemmän. Raha-automaattiyhdistyksen tammi–kesäkuulta keräämistä paikkakuntakohtaisista tilastoista selviää, että suomalainen käyttää keskimäärin 60 euroa raha-automaattien pelaamiseen puolen vuoden aikana. Se on neljä euroa enemmän kuin vuosi sitten.

Pelaaminen on kasvattanut suosiotaan etenkin matkailijoiden suosimilla paikkakunnilla, joilla jo ennestään on pelattu paljon. Kaikkein suosituinta pelaaminen on tänä vuonna ollut eteläsavolaisessa Pertunmaan kunnassa. Siellä raha-automaatteja tahkottiin puolen vuoden aikana 143 eurolla jokaista kunnan asukasta kohti.  Pertunmaa sijaitsee Viitostien varrella monen autoilijan ohikulkumatkalla.

- Siellä missä ihmiset kulkevat, myös pelataan paljon. Raha-automaattien pelaaminen on vakiintunut osaksi liikenneasemalla tai kauppakeskittymässä pistäytymistä. Uuden sukupolven raha-automaattipelit sisältävät tarinan ja nimenomaan viihdyttävät pelaajia, kertoo RAY:n jakelujohtaja Timo Kiiskinen.

Ikärajamuutos ei pysäyttänyt nousua

Raha-automaattien pelaamisen suosio jatkoi myös heinäkuussa nousuaan, vaikka pelaamisen ikäraja nousi kuun alusta kahdeksaantoista. Heinäkuun aikana suomalaiset pelasivat lähes viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa.

Jakelujohtaja Timo Kiiskinen olettaa, että raha-automaattien   pelaamisen maltillinen kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Hän uskoo, että jatkossa   yksittäisen pelaajan käyttämät rahasummat eivät välttämättä kasva, vaan uudet pelaajayleisöt löytävät raha-automaatit joko kiinnostumalla uusista peli-ideoista tai tutustumalla RAY:n toimintaan esimerkiksi nettipelien kautta.

Pelatut eurot suomalaisten hyvinvointiin                                                                          

Raha-automaattipeleihin käytetyt eurot päätyvät suomalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Koko RAY:n tuotto käytetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan sekä sotaveteraanien hyväksi.

Tälle vuodelle RAY jakaa 367,5 miljoonaa euroa muun muassa lastensuojelun, nuorisokasvatuksen ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen. Kolme suurinta avustuksensaajaa ovat erityisryhmiä asunnonhankinnassa avustava Y-säätiö (8,1 miljoonaa euroa), Näkövammaisten keskusliitto ry (7,6 miljoonaa euroa) sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry (5,1 miljoonaa euroa).

Kertasijoitus viisi euroa

Pelaamiseen käytettyjen eurojen määrä on laskettu raha-automaattien tuotosta, eli raha-automaatista nostetut voitot on vähennetty luvuista. Yhteen pelikertaan suomalainen panostaa keskimäärin viiden euron verran.

Suomessa on hieman yli 19 000 raha-automaattia, joista suurin osa sijaitsee yhteistyökumppanien tiloissa kuten kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Noin 2 500 automaattia sijaitsee RAY:n omissa pelisaleissa.

Suomen paikkakunnat, joilla pelattiin raha-automaatteja eniten tammi–kesäkuussa 2011.

euroa/asukas 2011 euroa/asukas 2010
Pertunmaa 142,52 130,76
Töysä 138,81 132,29
Virolahti 130,47 108,26
Kyyjärvi 121,73 102,49
Forssa 115,56 99,37
Utsjoki 105,49 90,43
Kittilä 99,00 94,49
Aura 98,20 98,63
Hartola 95,47 81,28
Kemi 94,47 89,40

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Miikka Kimari, miikka.kimari@ray.fi , p. (09) 4370 2626

Lisätietoa avustuksista:  https://www.ray.fi/fi/ray/toiminta/avustustoiminta

Paikkakuntakohtaiset avustuksen saajat: https://www.ray.fi/fi/jarjestot/avustustietokanta


Kuvia aiheesta:
https://www.ray.fi/fi/ray/aineistopankki

Yrityksestä

RAY (Raha-automaattiyhdistys) perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen.

Tilaa