Nuoret ovat auttamishaluisimpia suomalaisia (EMBARGO)

Julkaisuvapaa 17.7.2008 klo 13:00

15–24-vuotiaat nuoret ovat kaikkein auttamishaluisimpia suomalaisia. Tämä selviää RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisten auttamisen halua.

Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) suomalaisesta on valmis auttamaan apua tarvitsevia omilla teoillaan, esimerkiksi vapaaehtoistyöllä. Nuoret ovat kaikkia muita ikäryhmiä valmiimpia auttamaan ventovieraita ihmisiä kuten sairaita lapsia, kehitysvammaisia ihmisiä ja kehitysmaiden kansalaisia. Nuoret ovat myös muita valmiimpia auttamaan syrjäytyneitä kuten huumeidenkäyttäjiä tai kadulla kerjääviä ihmisiä.

Nuoria motivoi auttamiseen erityisesti auttamisen ilo sekä kokemus auttamisesta oikeana tekona ja elämäntapana. Toisaalta nuorimmasta vastaajaryhmästä löytyi eniten myös heitä, jotka auttoivat harvemmin kuin kerran vuodessa. Nuoret olivat myös muita ikäryhmiä haluttomampia sitoutumaan pidempiaikaiseen auttamiseen.

Auttamisaktiivisuudessa ei kuitenkaan ole havaittavissa ikäeroja. Kyselyn mukaan puolet suomalaisista auttaa vähintään kuukausittain jotakin toista ihmistä tai tahoa, esimerkiksi järjestöä.

Kansalaiskyselyn tulokset julkistettiin tänään PoriJazzien SuomiAreenalla, jossa keskusteltiin RAY:n johdolla suomalaisten auttamisen halusta.

Auttaminen tuo iloa

Enemmistö (91 %) tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että he auttavat, koska auttaminen tuottaa heille iloa. Muita tärkeistä motiiveja auttamiselle olivat myötätunto toisia kohtaan sekä kokemus velvollisuudesta.

Eniten suomalaiset auttavat omaa perhettään ja lähipiiriään. Runsaasti myötätuntoa herättävät myös sairaat lapset, ikääntyneet ja kansainvälisten kriisien uhrit. Kolmannes suomalaisista osallistuu johonkin järjestöjen organisoimaan vapaaehtoistoimintaan.

Enemmistö (73 %) suomalaisista kertoi antaneensa rahaa erilaisiin keräyksiin. Keskimäärin lahjoitettiin 20–50 euroa vuodessa. Eniten oli annettu sotaveteraaneille, lapsille sekä kansainvälisiin kriiseihin. Noin puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että RAY:n pelien pelaaminen on hyvä tapa auttaa muita.

Korkeasta auttamisvalmiudesta huolimatta kuva tulevaisuudesta on jossain määrin synkkä; yli puolet suomalaisista uskoo ihmisten halukkuuden tukea lähipiirin ulkopuolisia olevan laskusuunnassa ja reilu kolmannes uskoo innon tukea omaa lähipiiriä olevan vähenemässä.

Taustatiedot

TNS Gallup haastatteli tuhatta suomalaista toukokuussa 2008. Nettipaneeliin vastasi n. 2500 suomalaista. Kyselyyn ja nettipaneeliin pohjautuva laajempi raportti suomalaisen auttamisen tilasta ilmestyy syksyllä RAY:n Avustustoiminnan raportteja -sarjassa.

Raportin tekijä, tutkija ja dosentti Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung), on tutkinut erityisesti suomalaista vapaaehtoistoimintaa ja altruismia.

Lisätietoja

Tutkija Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung), Helsingin yliopiston tutkijakollegium,
041 544 3424, anne.b.pessi@helsinki.fi

Osastopäällikkö Janne Peräkylä, RAY, 0400 819 087, janne.perakyla@ray.fi

Yrityksestä

RAY (Raha-automaattiyhdistys) perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen.

Tilaa

Liitteet & linkit