Suomalaiset ovat tyytyväisimpiä järjestöjen kantamaan vastuuseen hyvinvoinnista (EMBARGO)

Julkaisuvapaa 18.7.2008 klo 11:00

Suomalaiset ovat eri instituutioista kaikkein tyytyväisimpiä järjestöjen kantamaan vastuuseen kansalaisten hyvinvoinnista; lähes puolet (44 %) toivoo järjestöjen vastuun hyvinvoinnistamme säilyvän nykyisellä tasolla. Tämä selviää RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisten luottamusta eri instituutioiden kuten kansalaisjärjestöjen, kuntien, valtion ja yritysten rooliin hyvinvoinnin turvaajina.

Suomalaiset arvostavat erityisesti suurten tunnettujen järjestöjen kuten Punaisen Ristin, Unicefin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa. Järjestöjen odotetaan auttavan erityisesti varattomia, vammaisia ihmisiä, asunnottomia ja päihdeongelmaisia.

Kansalaisjärjestöiltä odotetaan ennen muuta käytännön auttamistyötä ja vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Erityisen korkeat odotukset ovat avun tarjoamisessa katastrofitilanteissa (91 %).

Kun suomalainen on itse avun tarpeessa, instituutioiden sijaan hän luottaa kuitenkin eniten oman lähipiirinsä tukeen ja omaan vastuuseen itsestään. Selkeä enemmistö (85 %) vastaajista oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa oman vastuun tulisi vielä entisestään kasvaa.

Kansalaiskyselyn tulokset julkistettiin tänään PoriJazzien SuomiAreenalla, jossa keskusteltiin RAY:n johdolla kansalaisjärjestöjen ja kuntien välisestä tehtäväjaosta.

Julkiselta sektorilta ja yrityksiltä odotetaan enemmän vastuunkantoa

Valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä odotetaan tulevaisuudessa selvästi enemmän vastuunkantoa suomalaisten hyvinvoinnista. Selvä enemmistö (82 %) kannattaa valtion vastuun kasvua, samoin kuntien (81%) ja yritysten yhteiskuntavastuun kasvua (66%). Yritysten sosiaalista vastuuta korostavat erityisesti 25-54-vuotiaat, julkisen sektorin vastuun kasvua puolestaan pienituloiset ja eläkeläiset.

Julkisen sektorin toimijoista eniten luotetaan tällä hetkellä omaan asuinkuntaan avun tarjoajana. Luottamus ei kuitenkaan ole kovin korkealla tasolla: kuntaansa hädän hetkellä luottaisi melko vahvasti alle puolet vastaajista (45% luottaa vähintään melko vahvasti). Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että kuntien tulisi vähentää ostopalvelujen osuutta ja järjestää hyvinvointipalvelut enemmän omana toimintana.

Taustatiedot

TNS Gallup haastatteli tuhatta suomalaista toukokuussa 2008. Nettipaneeliin vastasi n. 2500 suomalaista. Kyselyyn ja nettipaneeliin pohjautuva laajempi raportti suomalaisen auttamisen tilasta ilmestyy syksyllä RAY:n Avustustoiminnan raportteja -sarjassa. Raportin tekijä, tutkija ja dosentti Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung), on tutkinut erityisesti suomalaista vapaaehtoistoimintaa ja altruismia.


Lisätietoja

Tutkija Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung), Helsingin yliopiston tutkijakollegium,
041 544 3424, anne.b.pessi@helsinki.fi

Osastopäällikkö Janne Peräkylä, RAY, 0400 819 087, janne.perakyla@ray.fi

Yrityksestä

RAY (Raha-automaattiyhdistys) perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen.

Tilaa

Liitteet & linkit