Tutkimus: Vapaaehtoistoiminnassa opitaan käytännön taitoja enemmän kuin koulussa tai työelämässä

Vuorovaikutus- ja organisointitaitoja opitaan vapaaehtoistoiminnassa enemmän kuin koulussa tai työelämässä. Vapaaehtoistoiminnan vuoden -tutkimuksen tuloksista selviää myös, että suomalaiset ovat kiinnostuneita toimimaan vapaaehtoisina jatkossakin. Tutkimus tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja sen toteutti Otantatutkimus. Kaksivaiheisen tutkimuksen puhelinhaastatteluihin osallistui 1003 15–74-vuotiasta vastaajaa ja nettipaneeliin 1257.

Suomalaiset ovat aktiivisia vapaaehtoisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan 39 % suomalaisista on ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Kolmannes vapaaehtoistoimintaan osallistuneista haluaa toimintaan osallistumalla oppia uusia asioita ja käytännön taitoja. Lähes 80 % kertoo oppineensa vapaaehtoistoiminnassa ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja. Vapaaehtoistoiminta opettaa kahdelle kolmasosalle myös organisointitaitoja ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä taitoja. Vapaaehtoistoiminta on merkittävä päätöksenteon, vaikuttamisen ja johtamisen oppimisen paikka. Näitä taitoja opitaan vapaaehtoisena jopa enemmän kuin koulussa tai työelämässä.

- Vapaaehtoistoiminnassa voi kartuttaa sosiaalista pääomaa ja tarttua vastuutehtäviin usein jo hyvin nuorena. Vapaaehtoisena opitut taidot tulisikin huomioida opinnoissa ja työntekijävalinnoissa nykyistä paremmin, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen toteaa.

Toiminnalla on myös suuri taloudellinen arvo

Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat suomalaiset käyttävät toimintaan keskimäärin kymmenen tuntia kuussa. Tyypillisesti osallistutaan järjestöjen, seurojen ja yhdistysten järjestämään toimintaan. Vapaaehtoistoimintaan halutaan osallistua ryhmässä, yhdessä toisten kanssa. Lähes puolet vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneista haluaa toimia lasten ja nuorten parissa. Myös eläimet ja luonto, liikunta ja urheilu sekä vanhusten kanssa toimiminen kiinnostavat.

- On ilahduttavaa, että kolmasosa suomalaisista on jatkossakin valmis sitoutumaan pitkäjänteiseen vapaaehtoistoimintaan. Kun mukaan lasketaan ne, jotka haluavat toimia projekti- tai kertaluontoisesti, koossa on valtava voima. Tällä toiminnalla on sosiaalisen merkityksen lisäksi suuri taloudellinen merkitys, Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen muistuttaa.
 
Parhaillaan vietettävä Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi haastaa kaikki suomalaiset mukaan vapaaehtoistoimintaan. Sopivia paikkoja löytyy jokaiselle. Itselle sopivaa vapaaehtoistoiminnan paikkaa voi hakea Tuntitili.fi-hakukoneesta. Tuntitilille on tähän mennessä luvattu lähes 30 000 vapaaehtoistoiminnan tuntia. 

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisena. Puhelinhaastattelut tehtiin omnibus-tutkimuksena 23.–1.6.2011. Nettipaneelin aineisto kerättiin 27.5.–8.6.2011.
 
Asiasta antavat lisätietoja Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen p. 040 7177 494 ja Allianssin viestintäjohtaja Reija Salovaara p. 040 578 5080 sekä RAY:n viestintäpäällikkö Anna-Maria Halle p. 040 821 3406.

Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja lisätä sen arvostusta. Vuoden aikana kiitetään vapaaehtoisia sekä esitellään erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja ja tarinoita niiden takaa. Suomessa Vapaaehtoistoiminnan vuotta koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Kane ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. Myös RAY kampanjoi tänä kesänä vapaaehtoisteemalla. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan vuodesta: www.tuntitili.fi

 

 

Avainsanat:

Yrityksestä

RAY (Raha-automaattiyhdistys) perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen.

Tilaa