Maista historiallinen kahvikulttuuri – turkkilaisen kahvin juuret ulottuvat ottomaanien aikoihin

Turkkilainen kahvi on näyttävästi esillä Helsinki Coffee Festival -tapahtumassa Kaapelitehtaalla 21.–23.4.2017. Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimisto valmistaa tapahtumassa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle kuuluvaa kahvia ja jakaa tietoa Turkin historiallisesta kahvikulttuurista.

Paikka Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla on merkittävä kunnianosoitus turkkilaiselle kahvikulttuurille. Erityishuomio on ansaittu, sillä turkkilaisten käyttämä haudutustekniikka on maailman vanhin tunnettu kahvinvalmistusmetodi. Tekniikan kehittivät sulttaani Suleiman Suuren alaiset jo 1400-luvulla juodakseen mustaa kahvia. He jauhoivat kahvipavut ensin maljamaisissa astioissa, mortteleissa, minkä jälkeen pavut ja vesi kuumennettiin pannuissa, jotka tunnetaan vielä tänäkin päivänä nimellä cezve .

Turkkilainen kahvi muistuttaa yhä hyvin paljon alkuperäistä muotoaan. Sen olennainen osa on vaahto, jonka ansiosta juoma säilyy kuumana huomattavasti tavallista kahvia pidempään. Juuri vaahdon paksuus myös erottaa erityisen taitavat kahvintekijät muista. Maultaan turkkilainen kahvi on pehmeää, aromirikasta ja koostumukseltaan tuhtia. Kahvia ei filtteröidä, vaan purut säilyvät kupissa. Purut ovat salainen sekoitus Arabica- ja Robusta -kahvilajeja.

Turkkilainen kahvi tarjoillaan neljällä eri makeusvaihtoehdolla:

  • sade – ilman sokeria
  • az sekerli – hieman makea (1/2 tl sokeria)
  • orta sekerli – puolimakea (1 tl sokeria)
  • cok sekerli – todella makea (1,5–2 tl sokeria)

Erikoisvälineet ovat olennainen osa turkkilaista kahviperinnettä

Cezve on pitkäkahvainen kahvipannu, joka on suunniteltu erityisesti turkkilaisen kahvin valmistukseen. Vaahdon ollessa tärkeässä roolissa tulee vettä lisätä vain kannun puoliväliin asti. Vaahtoa muodostuu kahviin runsaasti, ja pannun yläosassa tarvitaan tilaa myös, jotta kahvi mahtuu kiehahtamaan valmistuksen aikana. Pannun materiaali voi olla kuparia, messinkiä tai ruostumatonta terästä.

Turkkilaiset kupit tunnetaan nimellä fincan . Demitasse-tyylin pieniin kuppeihin mahtuu juomaa 60–75 ml. Klassinen turkkilainen kuppi on peräisin Kütahyan alueelta, missä tuotetaan Turkin parhaat posliinit. Kuppien koristelut ovat itsessään taideteoksia, jotka kuvaavat aiheita Turkin kulttuurista. Kuppien kanssa ei tarvita lusikoita yksinkertaisesta syystä: kun juoma on tarjoiltu, siihen ei enää lisätä sokeria, sillä sokeri lisätään jo juomaa valmistettaessa. Kuppeja ei myöskään tarvitse esilämmittää, kuten monen muun kahvityypin kanssa on tavallista tehdä. Turkkilainen kahvi on valmistuessaan lähes kiehuvaa.

Turkkilaisen kahvin kanssa syödään perinteisesti tomusokerilla päällystetty makeinen, lokum , joka on turkkilainen perinneherkku. Sen makeus pehmentää kahvin pientä kitkeryyttä.

Kahvi on myös tärkeä osa paikallisia turkkilaisia tapoja. Turkkilaiset katsovat tulevaisuuteen asettamalla kupin väärinpäin ja katsomalla, millaisia symboleja purut muodostavat. Turkkilainen kahvista ennustaminen alkaa jo kupin kahvasta – liike tehdään oikealta vasemmalle, jos henkilö on oikeakätinen ja vasemmalta oikealle, jos hän on vasenkätinen.

Lisätietoja:

Maija Hyötyläinen, Republic of Communications, 050 572 9679, maija.hyotylainen@republic.fi

Eevakaisa Mölsä, Republic of Communications, 040 746 6556, eevakaisa.molsa@republic.fi

Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimisto, Mikonkatu 6 C 18, 00100 Helsinki,  info@tourismturkey.fi .
Lisätietoa Turkista: www.turkki.fi
Facebook: www.facebook.com/turkki.fi
Instagram & Twitter: @turkki_fi

Lisätietoa Helsinki Coffee Festivalista:  www.helsinkicoffeefestival.com

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia