Suuri puurotutkimus: Suomalaiset ovat puurokansaa – suosikit vaihtelevat alueellisesti ja niihin liittyy lämpimiä makumuistoja
Suomalaiset ovat puurokansaa: sitä syövät lähes kaikki ikään katsomatta. Saarioisten teettämän puurotutkimuksen*1 mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta syö puuroa päivittäin tai useita kertoja viikossa. Suosikkilistan kärjessä ovat kaura-, riisi- ja mannapuuro.
Puuroa syödään ennen kaikkea terveellisyyden takia, mutta tärkeinä syinä mainitaan myös hyvä maku ja ravitsevuus sekä se, että puuro pitää nälän hyvin loitolla.
”Puuroja syödään usein aamiaisella, mutta niitä nautitaan myös väli- ja iltapalana. Puurojen syöminen lounaalla on sekin lisääntynyt. Valmispuuro on helposti mukaan otettava, kevyt ja maukas herkku moneen tilanteeseen”, kertoo Mirja Lonka Saarioisilta.
Pohjoisessa syödään riisipuuroa, etelässä mannapuuroa
Suosikkipuuroissa on tutkimuksen mukaan alueellisia eroja. Pohjois-Suomessa syödään erityisen paljon riisi- ja kaurapuuroa. Eteläsuomalaiset taas syövät muita useammin mannapuuroa, ja neljän viljan puuro on puolestaan suosittua Itä-Suomessa.
Kaurapuuro on kaikenikäisten suosikkipuuro, ja sen suosio kasvaa iän myötä. Yli puolet vastanneista 50−75-vuotiaista mainitsi sen suosikkipuurokseen. Riisipuuro on puolestaan erityisesti nuoremman ikäpolven herkkua – noin joka viides 18−49-vuotiaista vastaajista kertoi riisipuuron yltävän suosikkipuurokseen.
Puuroon liittyy lämpimiä makumuistoja
Puuro herättää monessa suomalaisessa mukavia, tuttuja ja turvallisia muistoja omasta lapsuudesta tai esimerkiksi omien lasten lapsuusajoilta. Saarioinen keräsi suomalaisten puuromuistoja ja lempipuurohetkiä Lempiruokayhteisön*2 kautta. Moni muisteli omien vanhempien tai mummon valmistamaa uuniohrapuuroa, vispipuuroa tai jouluista riisipuuroa:
”Mummolassa syötiin paljon uunipuuroja, jotka hautuivat ison leivinuunin jälkilämmössä.”
”Muistan, kun äiti teki aikoinaan vatkattua marjapuuroa, ja jouluna oli yleensä riisipuuroa. Tykkään syödä puuroja edelleen.”
Puuro taipuu moneksi
Modernit tuorepuurot ovat monen mieleen, ja niitä nauttiikin tutkimuksen mukaan noin joka viides vähintään kerran viikossa. Tuorepuuroja, kuten muitakin puuroja, valmistetaan itse tai ostetaan valmiina kaupasta.
Puuroihin lisätään makua ja mausteita, ja vain joka kymmenes syö puuron sellaisenaan. Viljapohjainen puuro syödään useimmiten voi- tai margariinisilmän tai marjojen kera. Riisipuuron sekaan puolestaan kuuluu useimpien vastaajien mielestä sokeri, kaneli ja voi tai margariini sekä vispipuuron sekaan maito tai kerma ja sokeri.
”Olen syönyt kaurapuuroa niin kauan kuin muistan! Vieläkin lähes jokainen aamu lähtee käyntiin lautasellisella kaurapuuroa. Lisukkeet tuovat hieman vaihtelua ja vaihtelevat kausittain.”
”Riisipuuro on hyvää muulloinkin kuin jouluna. Riisipuuro maistuu parhaalta kanelin, sokerin ja voisilmän kanssa.”
Puurojen suosio näkyy myös valmisruokapuurojen ostojen selvänä kasvuna.*3
Saarioinen tarjoaa aamupuuroa torstaina 17.1.2019 klo 8.00 alkaen Helsingin Narinkkatorilla.
Saarioisten valmispuurovalikoimasta löytyy herkullisia klassikkopuuroja sekä raikkaita Eväs Tuorepuuroja. Designuudistuksen myötä Saarioisten Riisi-, Manna-, Ohra- ja Luomu speltti-kaurarouhepuuro saavat myös uuden lämpimän ilmeen.
*1 Saarioisten puurotutkimus toteutettiin elokuussa 2018 internetkyselynä CINT:n paneeleista. Siihen vastasi yli tuhat suomalaista.
*2 Saarioinen keräsi puuromuistoja ja lempipuurohetkiä Lempiruokayhteisön keskustelussa elokuussa 2018.
*3 Pt‐ostot Suomessa 2018, Nielsen HomeScan.
Lisätiedot:
Mirja Lonka, johtaja, syömisen muutos, puh. 050 582 4125, mirja.lonka@saarioinen.fi
Kuva- ja materiaalipyynnöt:
Anu Lehtinen, viestintäpäällikkö, puh. 050 529 8569, anu.lehtinen@saarioinen.fi
Kuvat: https://aineistopankki.saarioinen.fi/l/QStXBQgqhX9c
Saarioinen lyhyesti
Saarioinen on tehnyt suomalaisten lempiruoat jo 60 vuoden ajan. Saarioinen on suomalainen perheyritys ja johtava valmisruokatalo n. 260 miljoonan euron liikevaihdolla. Olemme kotoisin Kangasalan Sahalahdelta, Saarioisten Kartanosta. Lisäksi Saarioisten herkullista ruokaa tehdään Valkeakoskella ja Huittisissa sekä Viron Raplassa yhteensä noin 1 300 saarioislaisen voimin. Saarioinen vaalii perinteitä ja kehittää samalla jatkuvasti uutta yhdessä suomalaisten kanssa. Äitien tekemää ruokaa vuodesta 1957 - www.saarioinen.fi