Säästöpankkien markkinakatsaus elokuussa 2011

  • Koettu pörssiromahdus johtui politiikan – ei talouden – ongelmista. Paine politiikan muutoksiin säilyy ja levottomuus jatkuu, kunnes EU-taloudet kykenevät uskottavasti leikkaamaan vajeitaan
  • Talouskasvu ei päättynyt maailmalla, mutta kesän ja syksyn kasvu on hitaampaa
  • USA ja Kiina vetävät mailmantalouden nousuun, EU:n kehitys vaimeampaa
  • Inflaatiopaineet hellittävät maailmantaloudessa loppuvuonna
  • Jokainen paniikki on mahdollisuus pitkäjänteiselle sijoittajalle
  • Riskit näkemyksemme toteutumiselle: 1) rahoitusmarkkinoiden likviditeetin heikkeneminen, 2) Kreikan tilanteen kärjistyminen uudelleen marraskuussa

Maailmalla heikkoa muttei toivotonta

Taloudesta on ollut vaikea löytää positiivista sanottavaa viimeaikaisten lukujen valossa. Talouden nousu kaikilla suurilla talousalueilla eli Kiinassa, EU:ssa ja USA:ssa on hidastunut kevään ja kesän aikana. Japanin katastrofin jälkivaikutukset, öljyn korkeana pysyttelevä hinta sekä EU:n ja USA:n velanhoito-ongelmien paljastama poliittinen kyvyttömyys ovat jarruttaneet maailman talouskasvua huomattavasti. Aiempina vuosina tehtyjen elvytyspakettien vaikutukset talouksiin alkavat hiipua eikä uusiin ole enää varaa.

Toisaalta kaikesta on selvitty. Kreikan tukipaketeista saatiin aikaan alustava sopu, USA:n velkakattoa nostettiin ja ensimmäiset askeleet länsimaiden velkaantumisen pysäyttämiseksi on otettu. Uutta pankkikriisiä ei Eurooppaan tullut, vaikka Kreikan lainoja leikataan.

Saksan kuluttajat viihtyvät kaupoissa ja Italian sitkeä työttömyys on laskusuunnassa. Japanissa BKT laski odotettua vähemmän, tsunamissa menetettyä korvaavaa tuotantoa on saatu käyntiin ja maailman teollisuustuotantoa jarruttanut komponenttipula näyttää olevan vihdoin ohi. USA:n vähittäiskauppa on voimakkaassa 8,5 prosentin kasvussa, useimpien osavaltioiden verotulot ovat kasvussa ja työttömyyskorvaushakemukset vähenevät. USA:n vuokra-asuntomarkkinoilla vuokrat ovat nousseet ja vuokra-asunnoista on pulaa, mikä antaa odottaa paranevaa kehitystä asuntorakentamiselle ja myös työttömyyden helpottamista syksyn edetessä. EKP:kin on herännyt aktiivisilla toimilla rauhoittamaan markkinoita. Talouden tilanne on siis koettujen kriisien jäljiltä heikentynyt, muttei toivoton.

Talouskasvu ehkä jo hitaimmillaan

Näkemyksemme mukaan maailmantalouden syksy on ankea. Talouskasvu sekä USA:ssa että Euroopassa jää alle kahden prosentin. Uskomme tilanteen alkavan korjaantua USA-vetoisesti vuoden loppua kohden, taustalla vahvana jatkunut kulutuskysyntä, rakennusalan hienoinen elpyminen ja työttömyyden kääntyminen laskuun loppuvuoden aikana.

Heinäkuun vientiluvut Aasiasta ovat olleet positiivinen kasvuyllätys. Raaka-aine- ja energiahintojen kääntyminen laskuun vähentää inflaatiopaineita syksyllä varsinkin Aasiassa ja mahdollistaa elvyttävämmän talouspolitiikan Kiinassa. Kiinan toimet maataloustuotannon lisäämiseksi alkavat vaikuttaa jouluun mennessä, ja politiikan suunta muuttuu jälleen kasvua tukevaksi maan valmistautuessa vallansiirtoon kansankongressissa lokakuussa 2012. Ilman merkittäviä mullistuksia olemme siis parhaillaan kokemassa taloussyklin keskivaiheen hidastumista ja palaamme hieman nopeammalle kasvu-uralle 2012 alussa.

Liikaa sääntelyä – lisää velkaa

Velkakriisin EU-maissa aiheuttamien poliittisten paineitten takia julkisen vallan on ollut pakko tehdä jotain. EU näyttää kuitenkin toimivan aina kriisin tullen samalla kaavalla. Reaktiona on ollut lisätä sääntelyä ja sääntöjen valvojia eli julkisen sektorin työntekijöitä. Likviditeetin puutteesta aiheutuviin pörssi- ja velkakirjamarkkinoiden romahduksiin tyrkytetään lääkkeeksi likviditeetin vähentämistä entisestään: rajoituksia pankkien välisiin sijoituksiin, pörssi- ja transaktioveroja sekä lyhyeksimyynnin kieltämistä.

Velkojat eivät luota EU-valtioihin, valtiot eivät luota yrityksiin

Julkinen valta onkin aiheuttamassa itseään ruokkivan kierteen: Julkisen sektorin kasvava osuus taloudesta painaa yksityisen sektorin osuutta pienemmäksi eivätkä verotulot kasva. ”Kaikki hyvä ja tarpeellinen” joudutaan verotulojen puutteessa rahoittamaan rahoittamaan lisävelalla, joka on kuitenkin tulevaa verotusta. ”Paremman” valvonnan hinta on, että valvottavien määrä vähenee. EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa nykyisenkaltaiseen maailmanparantamiseen yritystoimintaa säätelemällä.

90 prosenttia uusista työpaikoista USA.ssa on syntynyt pienyhtiöihin. Jos yritystoimintaa ei synny, ei verotuloja tuottavaa työtäkään saada aikaiseksi. Ylimitoitettu sääntely vähentää yritystoiminnan edellytyksiä, vaikeuttaa markkinoille tuloa ja nostaa rahoituksen hintaa sekä vaikeuttaa sen saatavuutta, jolloin verotulot kääntyvät laskuun.

Yritykset joutuvat harkitsemaan tarkkaan pääkonttorinsa sijaintia eli sitä mihin maahan pääkonttorin verotulot menevät. Pörssissä olemisesta on tehty entistä kalliimpaa. Yhtiö kannattaa ennemmin myydä kokonaisena ulkomaille kuin listata kotimaan pörssiin. Euroalueesta ja Suomestakin uhkaa todella tulla tytäryhtiötalous.

EU-maiden julkista sektoria kevennettävä ja saavutettuja etuja leikattava

Tie ulos ongelmista on selkeä, mutta kivinen. Halvan rahan aika maailmassa alkaa olla ohi. Velkojat eivät enää hyväksy vajeiden kasvattamista. Kehittyviltä markkinoilta länsimaihin kohdistuva kilpailu pakottaa EU-taloudet jatkuviin julkisen talouden tehostamistoimiin; kustannus- ja verokilpailu on pysyvä ilmiö.

Bismarck loi eläkejärjestelmänsä aikana, jolloin elinajan odote oli 64 vuotta ja eläkeikä 65 vuotta. Nykyisen kaltaisiin eläkevuosikymmeniin ei ole taloudellisesti varauduttu useimmissa länsimaissa eikä uusille, pienemmille ikäluokille voida siirtää määrättömästi taloudellisia vastuita. Myös teollinen pohja sulaa länsimaissa hiljalleen pois, jos investointi-ilmapiiriä ei saada muutettua.

Ne maat, joiden veropohja ja talouskasvu eivät riitä nykyisten ”saavutettujen etujen” maksamiseen ja vajeitten ylläpitämiseen, joutuvat pienentämään julkista sektoriaan ja leikkaamaan sovittuja etujaan. Ne maat, jotka haluavat että kansantalous kasvaa ulos ongelmistaan, joutuvat keventämään, joustavoittamaan ja selkeyttämään yritystoiminnan ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. Vaihtoehto eli nykymenon jatkaminen Euroopassa johtaa lainanantajien luottamuksen menettämiseen ja velanhoitomenojen kasvuun sekä lopulta, kuten Kreikan tapauksessa, maksukyvyttömyyteen.

Osakkeet historiallisen halpoja

Markkinat ovat hyvin levottomassa tilassa. Osakemarkkinat menivät paniikkiin heinäkuun lopulla tulleiden vaisujen ostopäälliköindeksien jälkeen. USA:n poliittinen teatteri ja osin siitä seurannut Standard & Poor’sin luottoluokituksen lasku vain pahensivat tilannetta. Varsinkin pienissä maissa, kuten Suomessa, laskut ovat olleet rajuja. Ilmassa on ylireagoinnin makua. Yritysten osakekohtaiset puolivuotistulokset ovat kuitenkin olleet kohtalaisia Euroopassa ja hyviä USA:ssa, joten hinnoittelu ja varsinkin osinkojen taso alkavat tulla vastaan; markkina on historiallisen halpa. P/E-luvut olivat yksinumeroisia 1970-luvulla, jolloin inflaatio oli moninkertainen nykytasoon verrattuna. Markkinaodotuksiin nähden pudotus vastasi 28 prosentin laskua tulosodotuksiin, emmekä mitenkään voi uskoa tulosten laskevan näin paljon.

Emme usko, että jo nähdyn laskun jälkeen kannattaa enää myydä osakkeita. Pikemminkin niitä kannattaa ostaa, mutta kannustamme odottamaan ostopäätösten tekemistä vielä muutaman viikon, koska osakekurssien pohjan saavuttamisen ajankohdan arviointi on vaikeaa ja mukaan kannattaa tosissaan hypätä vasta kun markkina selvästi jo nousee. Voi myös olla järkevää toteuttaa ostoja vaiheittain syksyn aikana.

Korkonäkemys

Korkotaso on suomalaiselle sijoittajalle edelleen kohtuullisen matala, joten emme suosittele pitkiä, yli kolmen vuoden sijoitusaikoja missään tuoteluokassa.

Uskomme euroalueen ohjauskorkojen nousun pysähtyneen loppuvuodeksi. EKP ei voi enää rajusti kiristää korkoruuvia samalla kun Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) pitää korot lähellä nollatasoa kahden vuoden ajan. Seurauksena olisi euron vahvistuminen, mitä tuskin kukaan tässä suhdannetilanteessa toivoo. Raaka-ainehintojen huiput näyttävät asettuneen keväälle, joten inflaatio tasaantunee nykytasolleen ja hieman laskee loppuvuotta kohden. Emme usko euriborien nousevan huomattavasti loppuvuonna.

Pitkissä koroissa tuskin on luvassa suurta helpotusta reuna-alueitten tilanteeseen lähiaikoina. Korkoerot Saksaan nähden saattavat jatkaa kasvuaan myös muissa euromaissa. Yrityslainapuolella vakavaraiset yrityslainat ovat edelleen kohtuullinen sijoituskohde. Riskipitoisempien high yield -lainojen suhteen olemme varovaisempia, koska jälleenrahoituksen ehdot voivat olla yllättävän kovia.

Mitä säästäjän/sijoittajan kannattaa nyt tehdä?

Yleisellä tasolla emme suosittele osakkeiden myymistä enää koetun laskun perään. Pörssien toipuminen alkaa yleensä suurista länsimaista kuten USA:sta ja Saksasta, joten nämä alueet ovat suosikkejamme kuukausisäästäjille sekä hiljalleen markkinoille palaaville sijoittajille. Talletuksissa voi harkita hieman pidempää 9–12 kk jaksoa, koska emme usko korkotason enää nousevan loppuvuoden aikana.

Lisätietoja antaa Säästöpankkien markkinastrategi Miska Kuhalampi, puh:+358 10 436 6541, miska.kuhalampi@saastopankki.fi

Viestintäpäällikkö
Heli-Kirsti Airisniemi
Säästöpankkiliitto

Puh. 040 56 55 953
heli-kirsti.airisniemi@saastopankki.fi

Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia sekä keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Säästöpankkien asiakkailla on yhteistyön kautta käytettävissään 418 konttoria, 190 palveluautomaattia ja 1 650 käteisautomaattia. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia. Asiakasläheisyys, asiakkaiden elämänvaiheiden huomioon ottaminen, asiantuntemus ja paikallisuus ovat palvelun perusperiaatteita. Pankkien tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2010 liikevoittoa kertyi 54 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,3 % ja asiakasmäärä 581 000. www.saastopankki.fi

Avainsanat:

Tilaa

Liitteet & linkit