Kriisin jälkeen kohti elinvoimaista Suomea

Suomi on keskellä perustavanlaatuisia muutoksia. Nämä muutokset vaikuttavat siihen, miten miellämme talouden kasvun, hyvinvoinnin, ihmisten tavan elää ja tehdä työtä. Muutoksen vaikutukset ovat niin suuria, että voidaan puhua kulttuurinmurroksesta. Sitran uudet julkaisut Kriisin jälkeen -kirja ja Elinvoimainen Suomi -raportti valottavat näitä muutoksia ja tarjoavat suuntamerkkejä tulevaan.

- Läpi vuosikymmenten Suomen vaurastumisen on taannut vienti- ja teollisuusvetoinen talous. Nyt globalisaatio on muuttanut teollisen tuotannon maantiedettä ja olemme siirtymässä tuotantolähtöisestä toiminnasta kohti ihmis- ja ratkaisukeskeistä palvelutaloutta. Tämä siirtymä edellyttää meiltä aivan uutta ajattelua ja toimintaa sanoo Sari Baldauf, Sitran toteuttaman Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman puheenjohtaja. Teollisuuden ja yhteiskunnan instituutioiden on nyt menestyäkseen yhä enemmän perustettava toimintansa käyttäjien tarpeista lähteviin uusiin palveluratkaisuihin ja tuotteisiin. Muutos ulottuu myös siihen, miten miellämme talouden kasvun, työn luonteen, ihmisten tavan olla ja toimia osana työyhteisöjä tai yhteiskuntaa. - Yksi ala ei vie meitä enää ylös, eikä uutta Nokiaa tule. Emme yksinkertaisesti palaa entisenlaiseen lintukotoon. Nyt on etsittävä uusia kestävän kasvun aloja. Samalla on kehitettävä hyvinvointimalliamme niin, että sen hyvät puolet säilyvät ja huonot passivoivat puolet vähentyvät, sanoo huippuekonomistien näkemyksistä koostuvan Kriisin jälkeen -kirjan toimittaja Pekka Ylä-Anttila Etlasta. Uudet kasvun alat perustuvatkin kestävään uudistumiseen. Maailman mittakaavassa ilmastotalous, globaalit verkostot ja avoimet innovaatiot tulevat synnyttämään uutta kasvua ja liiketoimintaa. Esimerkkinä voidaan käyttää veden puhdistusta, jonka ympärille on syntymässä nopeasti kasvavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tällainen kasvu ja toimintatapa on Suomen mahdollisuus. Paikallisella tasolla hierarkkisten instituutioiden ja toimintatapojen sijaan esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset, ruohonjuuritason innovaatiopesäkkeet, pienet hyvinvointipalveluyritykset ja vertaistuotanto ovat sellaisia tekemisen muotoja, joiden avulla tulevaisuutta voidaan rakentaa. - Tarve muutokselle oli olemassa jo ennen finanssikriisiä. Kriisin myötä paine muutokseen on kuitenkin lisääntynyt. Kriisi osoitti jälleen kerran, kuinka vaikeasti ennustettavaksi maailma on muuttunut. Talouspolitiikassa on varauduttava monenlaisiin tulevaisuuksiin, Pekka Ylä-Anttila toteaa. Ihmiset muutoksen tekijöinä Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelmassa on 200 suomalaisen päättäjän ja vaikuttajan voimin etsitty niitä polkuja, joiden myötä Suomi voi olla ajan ennustamattomuudesta ja uhkakuvista huolimatta hyvä paikka elää ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa. Keskeiseksi ratkaisuksi nähtiin rohkeus tarttua muutokseen. - Elinvoimaisessa ihmis- ja ratkaisukeskeisessä palvelutaloudessa työn tekeminen ja johtaminen on toisenlaista. Johtajien on osattava johtaa luovia vuorovaikutteisia verkostoja ja tehtävä niistä houkuttelevia. Työn tekeminen taas perustuu yhä enemmän tietotyöhön, työ on voimakkaammin tehtävään kuin asemaan perustuvaa ja usein muuttuvaa. Tarvitaan omakohtaista osaamisen kehittämistä, sisäistä yrittäjähenkeä ja vastuunottoa, Sari Baldauf avaa muutoksen sisältöä. - Toimintaympäristömme muutokset edellyttävät meiltä ihmisinä enemmän oma-aloitteisuutta, valppautta, kykyä ja halua toimia niin paikallisissa yhteisöissä kuin globaaleissa verkostoissa. Yhä useamman on uskallettava yrittää ja kasvattaa yritystään kohti kansainvälisiä markkinoita. On avauduttava rohkeammin monikulttuurisuudelle ja ymmärrettävä että emme voi käpertyä pohjoiseen nurkkaamme, Sari Baldauf luettelee kulttuurimme ja ajattelumme kipupisteitä ja muutostarpeita. Sitran yliasiamies Mikko Kosonen on erittäin tyytyväinen keskustelunavauksiin, joita Elinvoimainen Suomi -raportti sekä Kriisin jälkeen -kirja tarjoavat. - Sitra ottaa näin osaa meneillään olevaan keskusteluun Suomen tulevaisuudesta. Kriisin jälkeen -kirja tarjoaa huippuekonomistien vahvoja näkemyksiä finanssikriisin synnystä, sen vaikutuksista ja siitä mihin suuntaan nyt on katsottava. Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma puolestaan on mahdollistanut poikkeuksellisen laajan osallistujajoukon työskentelyn elinvoimaisten tulevaisuudenpolkujen hahmottamiseksi.

Yrityksestä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Julkisoikeudellisena rahastona toimimme suoraan eduskunnan alaisuudessa.

Liitteet & linkit