Lähiruokamarkkina kolminkertaistuu

Sitran selvitys yhyttää lähiruoan tuottajia, jakelua ja kauppaa Sitran selvitys ennustaa lähiruoalle uudenlaisia kuluttajien verkkopalveluita, pieniä tukkuja, tuoretukkutoreja sekä monimuotoisia toimitus- ja kuljetusmalleja. Ostohalukkuus lähiruoalle on olemassa, mutta tehokas ja välikäsiä vähentävä jakelu- ja logistiikkajärjestelmä odottaa vielä käyttöönottoa.

Lähiruoka on Suomessa vielä marginaalissa ja melko vaikeasti saavutettavissa. Elintarviketeollisuus ja suuret kauppaketjut hallitsevat elintarvikemarkkinoita, joilla pienten erikoistuottajien ja -myymälöiden osuus on vasta alle yksi prosenttia. Sitran Maamerkit-ohjelman johtavan asiantuntijan Jyri Arposen mukaan lähiruoka ja isot ketjut eivät ole kilpailijoita, vaan markkinoilla on synergian mahdollisuus. Koska lähiruokamarkkina on elinkaarensa alkuvaiheessa, siellä on tilaa kilpailulle. Uusien vahvojen toimijoiden tulo markkinoille lisää kysyntää ja hyödyttää kaikkia markkinan toimijoita. Suomen lähiruokamarkkinan koko kasvaa selvityksen mukaan viidessä vuodessa noin 100–200 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 se oli noin 74 miljoonaa euroa. Sitran Maamerkit-ohjelman teettämä Lähiruoka, nyt – trendistä markkinoille -selvitys on tarkoitettu työkaluksi uusille ja alalla jo toimiville yrittäjille lisäämään ymmärrystä toimialasta, sen dynamiikasta ja erityisesti siitä, mitä vaatimuksia, haasteita sekä uusia liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia alalla on. Lähiruoan valtteina tuoreus, kotimaisuus ja paikallisten yrittäjien tukeminen Niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin luomuruokamarkkinoiden kehitys on ollut vauhdikasta. Kuluttajilla on halua ostaa tuoreeksi, puhtaaksi, laadukkaaksi ja ekologiseksi mieltämäänsä ruokaa. Selvitykseen sisältyneessä kuluttajatutkimuksessa lähiruoan valteiksi nousivat lisäksi ruoan jäljitettävyys ja paikallisten yrittäjien tukeminen. Kuluttaja on kuitenkin hintaherkkä: korkeamman hinnan täytyy tarkoittaa kuluttajalle tuoreempaa ja laadukkaampaa tuotetta. Lähiruoankin täytyy erottua ja olla tunnettu. – Jotta ala kasvaisi kuluttajien asenteiden lupaamalla vauhdilla, tarvitaan vahvoja brändejä ja toimijoita. Esimerkiksi suurien vähittäiskauppaketjujen mukaantulon myötä ala saisi tarvitsemiaan erilaisia rahoittajia ja rahoitusmuotoja, Arponen kertoo. – Nyt tarvitaan painopisteen siirtämistä tuotannosta kuluttajaan ja panostusten lisäämistä markkinointi- ja liiketoimintaosaamiseen. Monimuotoisia toimitus- ja kuljetusmahdollisuuksia Lähiruokatoimittajat ovat pääosin pieniä maatiloja, jotka voisivat hyötyä yhteisestä jakelusta kuluttajille. Toinen mahdollisuus kustannustehokkaan logistisen ketjun rakentamiseen on lähiruoan tukkutoiminnan järjestäminen tai sen integroiminen olemassa olevien tukkuliikkeiden toimintaan. Riittävä toimitusvarmuus ja volyymi voidaan saavuttaa tuottajayhteistyön kautta. Arponen pohtii, miten pysyä mielikuvaltaan pienenä mutta skaalata toimintaansa. – Internetin yhdistäminen tehokkaisiin logistiikkapalveluihin tekee pienemmänkin liiketoiminnan pyörittämisen kannattavaksi. Myös shop in shop -ratkaisut ja pysyvä läsnäolo niiden kauppojen hyllyissä, joista kuluttajat muutenkin ostavat ruokansa, auttaisivat kasvamaan kannattavasti. Selvitys määritteli lähiruoan Suomessa tuotetuksi. Sillä on mahdollisimman lyhyt tuotantoketju, se on korkealaatuista ja tuoretta sekä ottaa huomioon ympäristönäkökulmat ja kestävän kehityksen. Lisätietoja Jyri Arponen, liiketoiminta, puh. (09) 6189 9491 Johanna Pellinen, viestintä, puh. 040 561 2551 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sitra.fi Lähiruoka, nyt – trendistä markkinoille -selvitys on ladattavissa maksutta Sitran verkkosivuilta: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä%2029.pdf?download=Lataa+pdf www.sitra.fi/maamerkit Julkaisun tiedot Lähiruoka, nyt – trendistä markkinoille -selvitys Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ISBN 978-951-563-718-5 (nid.) ISBN 978-951-563-719-2 (verkkojulkaisu) ISSN 1796-7104 (nid.) ISSN 1796-7112 (verkkojulkaisu) Helsinki, 2010 Maamerkit - maaseudun merkitykset Maaseudulla voi olla nykyistä merkittävämpi rooli jokaisen suomalaisen kokeman hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen ratkaisujen löytymisessä. Sitran Maamerkit-ohjelma 2010–14 etsii rohkeasti uusia näkökulmia ja edistää innovatiivista toimintaa näiden mahdollistamiseksi. Maamerkit-ohjelma tuottaa ja välittää puolueetonta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, kehittää ja kokeilee uusia toimintamalleja sekä vauhdittaa liiketoiminnan syntymistä. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen kilpailukyky ja suomalaisten hyvinvointi edellyttävät laaja-alaisia ja syvällisiä muutoksia. Sitra ennakoi tulevaa ja edistää muutoksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen kannalta keskeisiin haasteisiin Sitra tarttuu ohjelmien ja strategiaprosessien avulla. Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jonka tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Osoitelähde: Sitran tiedotejakelun tilanneet ja Sitran mediarekisterit. Mahdolliset muutokset voi ilmoittaa sitra@sitra.fi.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Julkisoikeudellisena rahastona toimimme suoraan eduskunnan alaisuudessa.

Tilaa