Selvitys: Siirtyminen kivihiilestä puuhakkeeseen tuo työpaikkoja ja kasvattaa taloutta


”Kotimaisessa uusiutuvassa energiassa on valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Myös kansalaisten oma energiantuotanto auringon, tuulen, maalämmön ja biomassan avulla on helpottumassa Suomessa”, sanoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetalouden kannalta. Tämä ilmenee tuoreesta Sitran Gaia Consultingilla teettämästä selvityksestä, joka analysoi energiainvestointien taloudellisia vaikutuksia. Vaikka kivihiili vaikuttaa energiayhtiöiden kannalta houkuttelevalta ja edulliselta polttoaineelta, kivihiiltä käytettäessä menetetään alueella useiden miljoonien eurojen vuosittaiset lisätulot.

Esimerkiksi Kuopion Energian tapauksessa kaupunki ja kotimaisen puupolttoaineen tuotantoketjuun osallistuvat yritykset hyötyisivät lähes seitsemän miljoonaa euroa enemmän vuosittain, jos voimalassa käytettäisiin puuhaketta kivihiilen sijaan. Tämän lisäksi puuhakkeen tuotannosta ja kuljetuksista syntyvä työllistävyys on yli kolminkertainen verrattuna kivihiilen työllistävyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin Vaasan Vaskiluodon biomassan kaasutuslaitosta, Kuopion Energian monipolttoainelaitosta ja Tampereen kaupungin Kämmenniemen lähilämpöverkkoon suunnittelemaa hakelaitosinvestointia. Suomessa on vuoden 2011 tilastojen mukaan 12 kivihiilivoimalaa ja 13 monipolttoainelaitosta, jotka ovat käyttäneet myös kivihiiltä polttoaineenaovat käyttäneet kivihiiltä.

”Nykyään energiainvestointipäätökset tehdään yhtiökohtaisten kannattavuuslaskelmien perusteella, vaikka investointien hyödyt ulottuvat paljon yhtiö- ja jopa kuntarajoja laajemmalle alueelle. Voidaankin kysyä, miten kuntapäättäjät painottavat lähialueille siunaantuvia, jopa useiden miljoonien eurojen vuotuisia lisätuloja, kun he muodostavat mielipidettään paikallisen energiayhtiön polttoainekäytöstä kivihiilen ja kotimaisen polttoaineen välillä”, sanoo Sitran lähienergiatyöstä vastaava johtava asiantuntija Karoliina Auvinen.

”Investointipäätöksiä tehdessä pitäisi ottaa huomioon yhtiökohtaisen kannattavuuslaskennan lisäksi aluetaloudelliset näkökohdat – varsinkin, jos voimala on julkisessa omistuksessa – sillä aluetaloudellisten vaikutusten huomiointi kääntää vaakakupin monissa tapauksissa kotimaisen polttoaineen eduksi. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on tärkeää talouden lisäksi myös siksi, että se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi”, Auvinen sanoo.

Energiainvestointien taloudellinen kannattavuustarkastelu liittyy Sitran useita vuosia kestäneeseen työhön uusiutuvan lähienergiantuotannon parissa. Työllä on edistetty kansalaisten mahdollisuuksia tuottaa itse energiaa esimerkiksi auringon, tuulen, maalämmön ja biomassan avulla ja saatu viranomaiset toimimaan uusiutuvan energiantuotannon edistämiseksi. Sitra on ollut mukana vaikuttamassa siihen, että Suomessa itse tuotetun sähkön syöttö verkkoon on helpottunut ja Suomessa esimerkiksi hyväksytään saksalaisen standardien mukaiset verkkoinvertterit.

Energiateollisuus on keventämässä kansalaisten energiantuotantoon liittyvää menettelyä laatimalla verkkoyhtiöille yhtenäisen lomakkeen, jonka avulla pientuottajat saavat liitettyä tuotantonsa yleiseen sähköverkkoon. Energia- ja materiaalitehokkuuspalvelujen asiantuntija Motiva aikoo loppuvuodesta julkaista kansalaisille askelkartan tarvittavista toimenpiteistä omaa energiantuotantoa aloitettaessa, ja ympäristöministeriössä puolestaan on valmisteilla selvitys lähienergian parhaista lupakäytännöistä. Työ- ja elinkeinoministeriöön on perusteilla virkamiestyöryhmä, joka aikoo pureutua lähienergian esteisiin ja ratkaisuihin. Energiamarkkinavirasto aikoo puolestaan listata kansalaisilta energiaa ostavat yhtiöt sahkonhinta.fi-palveluun, sillä tähän saakka kansalaisen on ollut vaikea löytää yhtiötä, jolle ylijäämäsähköä voi myydä.

”Meillä on kotimaisessa uusiutuvassa energiassa valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Esimerkiksi Ruotsissa asennettiin pelkästään viime vuonna 8,4 megawatin edestä aurinkosähköpaneeleja, jotka nostivat aurinkosähkön kokonaiskapasiteetin 24,3 megawattiin, kun taas Suomessa kokonaiskapasiteetti vuonna 2012 oli ainoastaan 11,7 megawattia. Uusiutuva ja hajautettu energiantuotanto on Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeää, niin kotimaisen työllisyyden, talouden kuin ympäristövaikutustenkin kannalta”, sanoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Sitran aloitteesta energia-alalle on syntynyt myös uusi toimija, Suomen Lähienergialiitto, jonka tehtävänä on parantaa pienimuotoisen, paikallisen ja uusiutuvan energiantuotannon edellytyksiä Suomessa. Motiva ja alan yhdistykset ovat osallistuneet aktiivisesti Lähienergialiiton perustamiseen.

Lisätietoja:

Jukka Noponen, johtaja, Sitra
p. 040 587 4323

Karoliina Auvinen, johtava asiantuntija, Sitra
p. 050 330 5418

Sitran sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sitra.fi

Selvitys on luettavissa Sitran verkkosivuilla.

Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu

Tekijät: Ville Karttunen, Juha Vanhanen, Iivo Vehvilainen, Aki Pesola, Laura Oja
Yhteisötekijä: Gaia Consulting Oy
Julkaisutiedot: Helsinki : Sitra, 2013
Ulkoasu: 42 s.
ISBN: 978-951-563-868-7 (PDF) www.sitra.fi
ISSN 1796-7112 (sähköinen julkaisu http://www.sitra.fi/julkaisu/2013/energiainvestointien-alue-ja-kansantaloudellinen-kannattavuustarkastelu)

Sarja: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sitran selvityksiä; 73

Yrityksestä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Julkisoikeudellisena rahastona toimimme suoraan eduskunnan alaisuudessa.

Tilaa