Sitran foorumi kartoitti ikääntyvän yhteiskunnan reunaehtoja

Sitran Antti Kivelä: ”Suomalaisen ikääntyvän yhteiskunnan reunaehdot ovat edellisten sukupolvien ajalta. Keskuudessamme elää osaavien ikäihmisten joukko, jollaista meillä ei ole aikaisemmin ollut. Eläkkeelle jäävä ihminen ei enää siirry vanhuuden lepoon, odottamaan onnea tai kuolemaa, vaan haluaa toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Tämä on Suomelle mahdollisuus.”

Kivelä siirtäisi päätöksentekovaltaa ikäihmisille ottamalla käyttöön negatiivisen kotitalousvähennyksen, henkilökohtaisen budjetin ja kannustamalla vapaaehtoistyöhön verotuksellisin keinoin – ja lupasi, että Sitra kokeilee käytännössä kansalaisten parhaita ideoita ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

”Vuonna 2030 Suomessa on jo 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Yli 60-vuotiaiden työllisyysasteen nousu on siis tärkeää koko maan työllisyyskehityksen kannalta. Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara – myös siksi, että julkisen talouden haasteista selvittäisiin.” Näillä valtiosihteeri Martti Hetemäen sanoilla alkoi Sitran järjestämä Voimaa-foorumi, joka kokosi keskiviikkona Finlandia-talolle yli 260 asiantuntijaa, eläkeläistä ja päättäjää. Tilaisuuden tarkoituksena oli esittää keinoja ja toimintamalleja, joilla parannetaan ikääntyvän väestön hyvinvointia ja kevennetään ikääntymisen mukanaan tuomia palvelu-, työvoima- ja rahoituspaineita.

Sitra ehdotti foorumissa ikäihmisten palvelujen parantamiseksi esimerkiksi tulosidonnaista henkilökohtaista budjettia, palvelusetelilainsäädännön ulottamista koskemaan myös julkisia palveluntuottajia ja negatiivista kotitalousvähennystä.

”Kotitalousvähennysoikeus kohdistuu tällä hetkellä hyvätuloisiin. Painopistettä on aivan mahdollista siirtää eläkeläisiin ja heidän tarvitsemiinsa hoiva- ja huolenpitopalveluihin, ja ulottaa verovähennysoikeus näin myös pienituloisille. On monta tapaa järjestää tämä valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraalisti”, sanoi johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

Sitran ehdottamalla henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan mallia, jossa asiakas itse voi valita haluamansa palveluntuottajat ja käyttämänsä palvelut. Henkilökohtaisen budjetin myöntäminen perustuu julkisen sosiaali- ja terveystoimen tekemään asiakkaan tarvearviointiin ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan avuntarve muutetaan budjetiksi, eli rahaksi, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan.

Tulosidonnaista henkilökohtaista budjettia voitaisiin Sitran mukaan aluksi toteuttaa kokeilulainsäädännön turvin. Kun kokeillaan eri kunnissa, saadaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka auttavat pysyvän lainsäädännön tekemiseen.

Kokeilujen puolesta puhui foorumissa myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

”Kolmen sukupolven tarpeisiin rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei enää toimi kunnolla 4-5 sukupolven yhteiskunnassa. Moni asia on ajateltava uudella tavalla. Nyt pitää uskaltaa kokeilla, uudistaa ja luottaa siihen, että toisin tekemällä luodaan hyvää, ja jopa parempaa”, Sillanaukee sanoi.

Myös Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toivoi uusia keinoja ikäihmisten palvelujen järjestämiseen.

”Kunnat tarvitsevat väistämättä uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita palvelutehtäviensä toteuttamiseen. Kunnilta löytyy halukkuutta kokeiluihin yhdessä asukkaiden, valtion ja kolmannen sektorin kanssa elinkeinoelämää unohtamatta”, sanoi foorumin paneelikeskusteluun osallistunut Ujula.

Eräs foorumissa esitetty ratkaisu parempaan vanhuuteen ja ikäihmisten aktiivisuuteen oli verotuksen muuttaminen eläkkeellä työskentelyyn ja vapaaehtoistyöhön kannustavaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa myöntämällä työssäkäyville eläkeläisille edullisempi verokohtelu. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia puolestaan voisi tukea erilaisin kulukorvauksin.

”Jos ja kun haluamme tukea ikäihmisten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä, olisiko meillä syytä korvata vapaaehtoistyöstä aiheutuvia kuluja esimerkiksi verovapailla lounas-, työmatka- tai kulttuuriseteleillä?” Antti Kivelä Sitrasta kysyi.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen toivoi foorumussa järjestöille kannustimia vapaaehtoistyöhön.

”Suuri huoli on eriarvoistumisen kasvamisesta ikääntyneiden keskuudessa. Vapaaehtoistyölle ja kolmannen sektorin toimintaan tarvitaan kannusteita, esimerkiksi urheiluseurat voisivat ulkoiluttaa vanhuksia ja saada pientä korvausta junioritoimintaansa.”

Sitra on viime vuonna aloittanut Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia omien palveluidensa asiantuntijoina, lisätä ikäihmisten päätöksentekoa uusin toimintamallein sekä mahdollistaa eläkkeellä työskentely ja vapaaehtoistyö. Kaksivuotisen hankekokonaisuuden keskeiset yhteistyökumppanit ovat Turun ja Tampereen kaupungit sekä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry.

Lisätietoja:

Tuomo Melin, johtava asiantuntija, Sitra
p. 040 183 4158

Antti Kivelä, johtaja, Sitra
p. 040 482 7435

Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
p. 0294 618 258

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@sitra.fi

Yrityksestä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Julkisoikeudellisena rahastona toimimme suoraan eduskunnan alaisuudessa.

Tilaa