Yhä useamman suomalaisen arki järjestyy kahden tai useamman paikkakunnan välille

Monipaikkaisuuden ilmiö on vahvistumassa Suomessa. Ihmiset asuvat, tekevät työtä, harrastavat ja tarvitsevat palveluja yhä useammin eri paikkakunnilla. Osa elämästä saattaa sijaita kotimaan rajojen ulkopuolella.  Jatkuva liike eri paikkojen välillä on osa ilmiötä, joka haastaa yhteiskunnan perusrakenteet.

Sitran Maamerkit-ohjelman julkaisema Monipaikkaisuus: ilmiö ja tulevaisuus -raportti on kartoittanut ensimmäistä kertaa Suomessa monipaikkaisuuden ilmiötä sekä tuottanut tilastotietoa sen yleisyydestä. Raportti perustuu helmikuussa 2011 toteutetun Maamerkit-barometrin kyselyn tuloksiin sekä Pöyryn ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen selvityksiin.

Monipaikkaisuus voi olla valinta tai etuoikeus, kuten kakkoskoti toisella paikkakunnalla, mutta myös pakko, kuten avioerolasten liikkuminen eri kotien välillä. Suomessa suurin monipaikkaisten ryhmä (38 %) on identiteetiltään monipaikkaiset, eli henkilöt, jotka kokevat olevansa identiteetiltään sekä maalaisia että kaupunkilaisia. Joka neljäs suomalainen ei puolestaan koe olevansa sidoksissa mihinkään paikkaan.  Monipaikkaisuuden esiintymiseen vaikuttaa voimakkaasti ihmisten työ. Työikäisistä suomalaisista 25-64 vuotiaista jo lähes 35 prosenttia asuu eri paikkakunnalla, kuin missä käy työssä.  

Suomalaisilla on tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta lähes yhtäläiset mahdollisuudet monipaikkaisuuteen. Ikä sen sijaan vaikuttaa jonkin verran monipaikkaiseen asumiseen ja liikkumiseen. Nuoret liikkuvat ja asuvat opiskelujen takia useilla paikkakunnilla, kun taas ikääntymisen ja toimintakyvyn alentuessa monipaikkaisuus vähentyy.  

Ihmiset hakevat vapaaehtoisella monipaikkaisuudella omaan elämäänsä hyvän elämän elementtejä, esimerkiksi kiireettömyyttä ja hyvinvointia.  

-  Monipaikkaisuus tuo ihmisen elämään vaihtelua ja merkityksellisyyttä. Sen ansiosta voi olla fyysisesti jäsenenä useassa erilaisessa yhteisössä eri puolilla maata ja maailmaa, kertoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen.  

Moniin paikkoihin kiinnittyvä liikkuva elämäntapa on merkityksellistä erityisesti maaseudulle, sillä se voi mahdollistaa uudenlaisten verkostojen syntymistä ja luoda innovaatiopotentiaalia.

Hallintorakenteet monipaikkaisuuden esteenä

Monipaikkaisuuden suurin este Suomessa on lainsäädäntö, sillä kansalainen voi olla kerrallaan vain yhden kunnan asukas. Oman kunnan julkiset palvelut ovat asukkaan käytettävissä, muualla palveluista on maksettava.   

- Palvelujen saatavuuden parantamiseksi tulisi pyrkiä pois nykyisen lainsäädännön olettamuksesta, että ihminen asuu vain yhdessä paikassa kerrallaan. Esimerkiksi palvelusetelin käytön kehittäminen voisi olla eräs joustavuutta lisäävä tekijä, toteaa Lea Konttinen.

Monipaikkaisuus-ilmiön kehitys tulevaisuudessa on vahvasti sidoksissa siihen, miten sitä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Liikkuvaan elämäntapaan liittyy haasteita myös ympäristön suhteen. Monipaikkaisuus voi lisätä ympäristön kuormitusta asumisen ja liikkumisen hiilijalanjälkeä kasvattamalla.

Haasteiden ratkaisemisessa informaatioteknologialla on suuri merkitys.  

-  Monipaikkaisuus edellyttää muutoksia ajattelussa ja yhteiskunnan rakenteissa. Uudenlaisella johtamiskulttuurilla sekä uusien tieto- ja viestintäratkaisujen hyödyntämisellä voidaan esimerkiksi vähentää työstä johtuvaa pakotettua monipaikkaisuutta ja siihen liittyvää liikkumisen tarvetta. Samalla ympäristökuormituskin vähenee, kommentoi Lea Konttinen monipaikkaisuuden tulevaisuudennäkymiä. 

Raportti Monipaikkaisuus: ilmiö ja tulevaisuus on ladattavissa Sitran verkkosivuilta osoitteesta https://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/tiedote_20110504_monipaikkaisuus.htm

Lisätietoja

Lea Konttinen, johtava asiantuntija, hyvinvointi, puh. (09) 6189 9298

Yrityksestä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Julkisoikeudellisena rahastona toimimme suoraan eduskunnan alaisuudessa.

Tilaa