Mielipidekirjoitus: Sukupolvien välinen rotko hidastaa tietoyhteiskunnan kehitystä

Julkisuudessa keskustellaan Suomen huonosta sijoituksesta tietoyhteiskunnan peränpitäjien listalla. Syitä haetaan eri puolilta ja ratkaisumallejakin esitetään. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että konkreettisia toimia on vaikea saada käyntiin. Me tunnistamme ongelmat, tiedämme että jotain pitäisi tehdä, mutta emme saa itseämme liikkeelle. Maassamme on kaksijakoinen tilanne. Toisaalta meillä on yritysjohto, jonka tehtäväksi on annettu tehostaa toimintaa, parantaa tuottavuutta ja toisaalta meillä on hälyttävän suuri nuorisotyöttömyys. Nämä kaksi asiantilaa yhdistämällä voisimme edistää yhteiskunnan hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Ylin yritysjohto ja yrittäjät ovat joko lähenemässä, saavuttaneet tai ylittäneet keski-iän. Tämä ryhmä tekee liiketoiminnan nykyhetken ja tulevaisuuden päätökset vailla syvää verkkoyhteiskunnan osaamista. Ja samalla tiedämme Tilastokeskuksen luvuista, että suurin osa suomalaisista käyttää verkkoa sekä työ- että yksityiselämässä. Koulutuksista ei ole pulaa, sähköposti täyttyy sosiaalisen median, wikien, twittereiden, Facebookkien ja muiden uusien sovelluksien seminaareista. Monet näistä keräävät osallistujia mutta tulokset ovat käytännön elämässä laihoja. Tosiasia on valitettavasti se, että vanhemmalla iällä edes rankankaan treenaamisen kautta ei kasva huippu-urheilijaksi. Tämä analogia on istutettavissa opiskeluun uusista ratkaisuista. Positiivista on se, että keski-ikäistyvällä yritysjohdolla on ymmärrys mahdollisuuksista, joita verkkoyhteiskunta voisi parhaimmillaan tarjota. Lisäksi suomalainen yritysjohto on huippukoulutettua ja omaa työkokemuksen kautta korkean tason liiketoimintaosaamisen. Älystä ei siis ole puutetta. Puute koskee ainoastaan nykyteknologioiden osaamista tasolla, jolla strategiat muutetaan taktiikaksi ja sitä kautta viivan alle positiivisiksi luvuiksi. Toinen vallitseva tila on kasvava nuorisotyöttömyys. Uhkakuvana nähdään nuorten syrjäytyminen ja putoaminen yhteiskunnan ulkopuolelle. Pääministeri on ehdottanut konkreettisena toimenpiteenä esimerkiksi seteliä, jolla voitaisiin madaltaa nuorten työllistymiskynnystä. Ehdotuksen hyvä puoli on konkretia. Huono puoli on se, että politiikka on politikointia. Kun joku ehdottaa, niin toinen ampuu alas. Olisiko mahdollista yhdistää kaksi asiantilaa: yritysten tahto sekä tarve ja nuorten synnynnäinen osaaminen? Nykynuoriso on syntynyt Habbo-hotellissa läppäri sylissä. He tuntevat verkkomaailman logiikat, koukut ja mahdollisuudet. Lisäksi nuoruuteen kuuluu se, että mahdottomuuksia ei edes tunneta. Nuorilta puuttuu kuitenkin työkokemus ja syrjäytymisen uhan alla eläviltä myös koulutus. Katsoisimmeko kuitenkin enemmän kahden ydinryhmän yhteisvoimaa ennen kuin keskitymme luettelemaan puutteita? Yritysjohdolla on äly. Nuorilla on into. Johtajilla on kokemusta elämästä, työelämästä ja liike-elämästä. Nuorilla on käytännön kyky elää verkkomaailmassa. Nämä kaksi voimavaraa muodostaisivat yhdistettynä yrityksille ja yhteiskunnalle kilpailuedun, jolla Suomi pääsisi takaisin tietoyhteiskunnan kärkimaihin. Aloitetaan konkreettiset toimenpiteet rakentamalla silta näiden kahden ryhmän välille. Tuodaan työttömät nuoret yritysten vahvuuteen ja tuodaan yritykset verkkoon siten, että asiakkaat löytävät ne. Nuorten lisäarvo on siinä, että he tietävät miten verkossa liikutaan ja kuka liikkuu missäkin. Se tieto mitä heillä ei ole, on verkosta löydettävissä ja nuoret sen myös osaavat etsiä. Liiketoiminta verkossa ei ole niin yksinkertaista, että kuka tahansa nuori pystyy sitä tuloksekkaasti tekemään niin sanotusti tuosta vaan heittämällä. Menestystarinoihin tullaan tarvitsemaan kokeneemman kollegan osaamista ja tietotaitoa liike-elämästä. Win-win on klisee, mutta tässä toimintamallissa todellista. Molemmat osapuolet oppivat uutta, saavat tuloja ja menestyvät. Pääministerin seteliehdotus sai välittömän palautteen esimerkiksi siitä, että yrityksissä ei ole työtä eikä sitä seteleillä taivaasta ilmaannu. Tilanne varmaankin näyttää tältä jos katsotaan perinteisiä liiketoimintamalleja. Mutta maailma ei ole kuten ennen. Verkkoyhteiskunta luo uusia toimenkuvia ja vaatii uudenlaista osaamista. Työllistämällä nuoret siihen mitä he jo osaavat, yhteiskuntamme päättäjät eivät ole yhden uuden tempputyöllistämiskeinon tuojia, vaan sekä nykyisen että tulevan kilpailukyvyn rakentajia. Rahoituksen voi hoitaa seteleillä tai ilman. Riitta Auvinen varatoimitusjohtaja verkkoratkaisujen asiantuntija, Soprano Oyj gsm 041 533 4010

Yrityksestä

Soprano yhdistää verkkokaupan ja viestinnän tulokselliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan koon ja tarpeen mukaan. Konseptoidut tuotteemme ja palvelumme, sekä tarkkaan määritellyt prosessimme tuottavat asiakkaillemme parempaa tulosta.

Tilaa

Multimedia

Multimedia