Verkkokaupasta täsmäase taantumaa vastaan

Hyvä toimitus,

tänä päivänä mediassa puhuttaa mahdollinen taantuma ja siitä aiheutuvat seuraukset. Suomi tarvitsee sekä pitkän että lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, jotta laman vaikutukset saadaan minimoitua. Kirjoituksessani otan kantaa keskusteluun ongelman todentamisesta siirtyen ratkaisu-näkökulmaan.

Toimin itse sähköisen liiketoiminnan ohjelmistoja tuottavan Soprano Oyj:n varatoimitusjohtajana.

Toivon, että julkaisette oheisen mielipidekirjoitukseni lehdessänne.

Ystävällisin terveisin,

Riitta Auvinen
varatoimitusjohtaja
Soprano Oyj
gsm 041 533 4010
riitta.auvinen@soprano.fi

Tiedon puute pitää Suomen verkkokaupan kehitysmaana. Siitä huolimatta, että kuluttaja on jo aktiivinen verkossa, on verkkoliiketoiminnan kehitys kotimaassamme ollut selvästi hitaampaa kuin muissa EU-maissa. Verkkoliiketoiminta ja sähköinen kaupankäynti ovat verrattain tuore asia. Ensimmäiset askeleet sähköisten ratkaisujen tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä kaupallisesti on otettu vasta 2000-luvulla. Edelläkävijöinä verkkokauppoja perustivat suuret ja keskisuuret yritykset. Samalla pienet yritykset toimivat edelleen perinteisin tavoin ja luovuttavat kuluttajien eurot kansainvälisille kilpailijoilleen.

Eurostatin tilaston mukaan vuonna 2003 Suomi oli paalupaikalla sähköisessä kaupankäynnissä. Taaksemme jäivät mm. kaikki läheisimmät kilpailijamaamme, tanskalaiset, englantilaiset ja saksalaiset. Vuoden 2006 tilaston mukaan ohitsemme ovat ajaneet kaikki vanhan Länsi-Euroopan maat. Kuinka on mahdollista, että maailmalla paremmin Nokia-maana tunnettu Suomi on pudonnut samaan kastiin Albanian ja Ukrainan kanssa?

Viestintäyhtiö Sopranon toukokuussa 2008 toteutetun kyselyn tuloksista ilmenee ristiriita yritysten tarpeiden ja tietotason välillä. Suurin osa vastaajista on lähdössä toteuttamaan verkkokauppaa tavoitteenaan parantaa kannattavuutta, laajentaa markkina-aluetta ja pienentää henkilöstökuluja. Samalla vastaajat toteavat, että kauppapaikka on hankala ja lähes mahdoton toteuttaa koska tekniikka, alan toimijat ja tuotteet ovat tuntemattomia. Kyselyyn vastanneet 1040 yritysjohtajaa kertoivat, että heillä ei ole tietoa mistä, miten, millä teknisellä toteutuksella, millä hinnalla ja resursseilla verkkokaupan voi toteuttaa. Tiedon puute osoittautuu siis verkkoliiketoiminnan kehittymisen ja laajenemisen suurimmaksi esteeksi.

Pitkän tähtäimen ratkaisu löytyy yhteistyöstä julkisen sektorin ja yritysmaailman välillä. Suomen koulutusohjelmiin on saatava mukaan entistä enemmän sähköisen maailman tietoa. Pelkkä tietotekniikkaopetus ei riitä, vaan opetuksen tulee keskittyä nimenomaan liiketoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Koska koulutuslaitoksen aineelliset ja henkiset resurssit ovat rajalliset, pystyy yritysmaailma tarjoamaan sekä tietoa että taitoa tämän päivän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tällä toimintamallilla kaikki osapuolet voittavat: oppilaitoksiin saadaan uusinta tietoa, ohjelmistotalot saavat yhden informaatiokanavan lisää ja lopputulemana suomalaiset yritykset saavat osaavia työntekijöitä.

Mitä nopeammin ongelma ratkaistaan, sitä nopeammin Suomi pääsee maailmassa takaisin myös verkkokaupan kärkikaartiin. Lyhyellä tähtäimellä ratkaisua tulee hakea yrityksiä lähimpinä olevista toimijoista. Yritysten tukena ja verkottumisympäristöinä toimivat esimerkiksi yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, uusyrityskeskukset ja TE-keskukset. Näillä toimijoilla tulisi olla viimeisin tieto uusista liiketoimintamalleista ja niiden tuomista hyödyistä. Valitettavaa on, että yritysten tukijärjestöjen ja muiden toimijoiden tietotaso on yhtä alhainen kuin niiden asiakkaidenkin. Aktiivisuutta tarvitaan sekä tukitoimijoiden että ohjelmistotalojen ja palveluntarjoajien puolelta. Rakentamalla verkkoliiketoiminnan tehokoulutuspaketteja, pystyvät yritykset aloittamaan uuden liiketoiminnan hyvinkin nopealla aikataululla.

Toinen lyhyen tähtäimen ratkaisumalli löytyy ohjelmistotalojen ja it-palvelun tarjoajien toimintatavasta. Vallalla on selkeä ristiriita jo olemassa olevien tuotteiden ja niistä viestimisen välillä. Asiakkaalle ei perustella verkkokaupan aloittamista kilpailukyvyn kasvulla, tuottavuudella tai toiminnan tehostamisella. Sen sijaan myydään pitkäkestoista, hankalaa, henkilöstöresursseja syövää ja kallista it-järjestelmäprojektia. Tästä väärästä lähestymistavasta johtuen moni yritys hylkää ajatuksen verkkokaupasta jo alkusenteillä. Todellisuudessa markkinoilla on valmiita ohjelmistoja, joiden avulla sekä pieni että suuri toimija pystyy toteuttamaan verkkokaupan. Useat ohjelmistot ovat käyttövalmiita sellaisenaan ja tarvittaessa niistä pystytään rakentamaan myös yksittäisen yrityksen tarpeita vastaavia ratkaisuja.

Talouden mahdollinen taantuma pakottaakin nyt yritykset miettimään uusia tapoja kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa. Verkkokauppa on yksi täsmäase taistelussa lamaa vastaan.



Riitta Auvinen
varatoimitusjohtaja
Soprano Oyj