Hurja 11 prosentin kasvu avohuollon asiakkuuksissa ennustaa sijaishuollon kasvua

Juuri ilmestyneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastensuojelu 2010 -tilastoraportin mukaan Suomessa lähes 100 000 lasta tarvitsee apua turvallisen kasvun ja kehityksen varmistamiseksi. Määrä lähentelee kymmentä prosenttia koko alle 18-vuotiaiden ikäluokasta. Lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista ja nuorista 17 000 asuu oman kodin ulkopuolella ja 78 500 on avohuollon tukitoimien piirissä. Vuonna 2010 avohuollon asiakkaita oli 11 prosenttia enemmän vuoteen 2009 verrattuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ylitti ensi kertaa 17 000 rajan. Heistä huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 12 547.

Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrän kasvun lisäksi lastensuojelun kehitystä ovat viime vuosina leimanneet kiireellisten sijoitusten, nuorten, laitoshoidon sekä poikien osuuden kasvu. Kiireelliset sijoitukset lisääntyivät vuoden aikana 21 prosentilla. Tämä kasvu asettaa lastensuojelun sosiaalityölle ja palvelujen tuottamiselle haasteita. On tärkeää löytää lapsen tarpeita vastaava hoitopaikka ajoissa ja panostaa riittävästi sijaishuollon alkuvaiheen tukeen.

”Avohuollon asiakkuuksien kasvu merkitsee sitä, että palveluja tarvitaan lisää. Samalla työn laadun pitää kehittyä, mikäli aiomme saada sijaishuollon kasvun taittumaan. Viime vuosien kehitys näyttää, että kaikkien lasten tarpeisiin ei pystytä vastaamaan avohuollon keinoin. Ilman voimakasta avohuollon palvelujen kehittämistä huostaanottojen määrä kasvaa jatkossakin”, sanoo SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola .

Perhehoidon osuus on kasvanut hieman, mutta kehitettävää riittää edelleen esimerkiksi sukulais- ja läheisperheiden kartoittamisessa. Viimeisimmän lastensuojelutilaston mukaan perhehoidossa olevista lapsista vain 10,8 prosenttia asui sukulais- tai läheisperheessä. Norjassa ja Ruotsissa vastaava osuus on jo pitkään ollut noin 30 prosenttia.

Lasten perusoikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu eivät toteudu kaikissa kunnissa, kun verrataan eri maakuntien ja kuntien lastensuojelun tilastoja. Muun muassa perhehoidossa on suuria maakunnallisia vaihteluja. Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla 63 prosenttia lapsista on perhehoidossa, mutta Itä-Uudellamaalla vain 36 prosenttia. Kunnalliset vaihtelut ovat vielä paljon suuremmat. Nämä erot eivät selity lasten erilaisilla tarpeilla, vaan kyse on ennen kaikkea toimintamalleista, resursseista ja tahdosta.

”Olemme tilanteessa, jossa lasten hyvinvointi on vaarantunut merkittävästi lähes kahden ikäluokan suuruisella lapsijoukolla. Tätä hyvinvoinnin vajetta ja ”velkaa” emme voi kasvattaa. Toimiin on ryhdyttävä heti ja laajalla rintamalla. Yksin lastensuojelun sosiaalityön panoksilla emme katkaise kasvun kierrettä. Pahoinvoinnin heikot signaalit on havaittava aikaisemmin ja perheiden kynnystä hyödyntää lastensuojelupalveluja on madallettava. Riittävät rahalliset resurssit tulee varmistaa myös valtion budjetista”, Ketola painottaa.

Lisätietoja
Aija Rikala
viestintäpäällikkö

aija.rikala@sos-lapsikyla.fi
p. 050 555 2515

Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen, yksityisen SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 160 ammattilaista.

Lapsikylätoimintaa on 132 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org .

 

 

Yrityksestä

SOS-lapsikyläjärjestö toimii 132 maassa. Lapsikylät tarjoavat maailmalla kodin ja turvallisen kasvuympäristön hätää kärsiville lapsille. Lapsikylissä asuu noin 70 000 lasta, kuten entisiä katulapsia ja aids-orpoja. Suomessa SOS-lapsikylät tarjoavat yhteisöllisesti tuettua perhehoitoa kuntien huostaanottamille lapsille.

Tilaa

Liitteet & linkit