Oletko tietämättäsi värisokea? Tätä et tiennyt värinäöstä
Moni ei tiedä olevansa värisokea. Värinäön häiriöt kulkevat suvussa ja vaivaavat huomattavasti useammin miehiä kuin naisia. Värisokeuden voi huomata arkisissa tilanteissa tai selvittää testillä, mutta usein se voi jäädä myös kokonaan huomaamatta. Katso, tietäisitkö itse totuuden kolmesta värisokeuteen liittyvästä myytistä!
Jos liikennevalojen värit näyttävät oikeastaan aika samanlaisilta tai kaupan hedelmähyllyn punaisten ja vihreiden omenoiden erottaminen toisistaan tuottaa hankaluuksia, saatat kärsiä heikentyneestä värinäöstä.
- Värisokea ei pysty hahmottamaan värejä oikein. Äärimmillään värisokeus voi ilmetä niin, ettei siitä kärsivä hahmota värejä lainkaan, vaan näkee pelkästään harmaan eri sävyjä, kuvailee optikko Sauli Karvinen Specsaversilta.
Värinäön taustalla ovat silmän tappisolut: jos solujen toiminnassa on ongelmia tai ne puuttuvat kokonaan, aiheuttaa se vaikeuksia värisävyjen hahmottamisessa. Puna-vihersokeus on värinäön häiriöistä yleisin, mutta myös esimerkiksi sinisen värin hahmottamisessa voi joillakuilla olla hankaluuksia.
Huomaamaton värisokeus
Värisokeus on useimmiten miesten vaiva. Värinäön häiriöt vaivaavat noin kahdeksaa prosenttia miehistä, mutta vain noin 0,5–1 prosenttia naisista. Moni voi myös kärsiä värisokeudesta tietämättään.
- Jos on ollut värisokea koko ikänsä, ei asiaan yleensä kiinnitä mitään huomiota. Värisokeus voi kuitenkin silloin tällöin tulla esiin arkisissa tilanteissa: esimerkiksi puolukkametsällä marjojen erottaminen pusikosta on värisokealle tavallista hankalampaa, havainnollistaa Karvinen.
- Arjessa esimerkiksi toisiinsa sointuvien vaatteiden valinta voi tuottaa heikosti värejä hahmottavalle hankaluuksia, eivätkä vaatevalinnat välttämättä satu muiden mielestä kohdilleen. Moni, joka tietää värinäkönsä olevan heikko, pyytääkin kaveria katsomaan asukokonaisuuden värit puolestaan, Karvinen jatkaa.
Arkielämän pikkupulmien ohella Karvinen ei näe heikkoa värinäköä ongelmallisena. Liikenteessäkään värisokeuden ei ole todettu olevan vaaraksi – näyttäväthän liikennevalotkin punaista, keltaista ja vihreää valoa aina samassa järjestyksessä. Silloin oikean värin voi päätellä, vaikka ei sitä näkisikään.
Värisokeus vai harmaakaihi?
Tietyissä ammateissa vaaditaan virheetöntä värinäköä. Esimerkiksi lentäjänä, sähköasentajana tai veturin kuljettajana värinäkö on välttämätön. Näihin ammatteihin päästäkseen värinäkö onkin ensin testattava. Jos omassa työssä värinäöllä ei juuri ole väliä, voi jopa koko elämänsä elää huomaamatta olevansa värisokea.
- Jos silmästä puuttuvat värien näkemistä säätelevät tappisolut, ei värejä näe lainkaan. Silloin on todennäköisempää, että värisokeus tulee jossain vaiheessa elämää ilmi. Muuten asiaa harvoin itse havaitsee, ellei tee värinäköä mittaavaa testiä, toteaa Karvinen.
Karvisen mukaan täydellinen värisokeus on hyvin harvinaista – useimmiten heikentyneestä värinäöstä kärsivätkin erottavat värejä, vaikka eivät näkisikään niitä kuten muut. Hämärässä värit erottuvat huonommin jokaisella, mutta hämäränäkö heikentyy usein entisestään iän myötä. Värien erottamista voi iän karttuessa heikentää myös harmaakaihi.
- Kaihissa silmän linssi himmenee, mikä aiheuttaa värien samentumista. Tässä ei kuitenkaan ole kyse värisokeudesta, joka on useimmiten synnynnäistä. Jos värien huomaa himmenneen hiljalleen, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, neuvoo Karvinen.
3 myyttiä värisokeudesta:
- Myytti: Värisokea erottaa pelkästään harmaan värin.
Todellisuudessa: Täydellinen värisokeus on hyvin harvinaista. Todellisuudessa suurin osa värinäön häiriöistä kärsivistä hahmottaa kyllä värejä, vaikka ei näkisikään niitä oikein. - Myytti: Värisokeuden alkuperää ei tunneta.
Todellisuudessa: Värisokeus on useimmiten perinnöllistä ja synnynnäistä: siksi sitä ei välttämättä itse huomaa. Värinäön heikentymistä voi aiheuttaa myös pitkäaikainen kemikaaleille altistuminen tai harmaakaihi. Harmaakaihin kohdalla kyse ei kuitenkaan ole värisokeudesta, vaan himmenneet värit kirkastuvat taas kaihileikkauksen jälkeen. - Myytti: Värisokeus aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä.
Todellisuudessa: Värisokeat ovat tottuneet elämään maailmassa, jossa värit eivät näy samoin kuin muille. Liikenteessä liikkuminenkaan ei silloin tuota vaikeuksia – syttyväthän liikennevalotkin aina samassa järjestyksessä.
Lisätiedot:
Sauli Karvinen, optikko, Specsavers Oy, 040 555 3043, sauli.karvinen@st.fi.specsavers.com
Irene Hernberg, viestintäjohtaja, Specsavers Oy, 040 662 5866, irene.hernberg@specsavers.com
Specsavers Optical Group on maailman suurin yksityinen optisen alan yhtymä, jolla on yli 1 700 optikkoliikettä Iso-Britanniassa, Irlannissa, Alankomaissa, Espanjassa, Australiassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Yhtymän kokonaisliikevaihto oli vuonna 2015 yli 2,8 miljardia euroa. Optikot Doug ja Mary Perkins perustivat Specsaversin vuonna 1984, ja se on edelleen perheyritys. Suomessa Specsavers aloitti heinäkuussa 2007, ja ketjun suomalaisten paikallisyrittäjien omistuksessa oleva liikeverkosto kattaa koko maan. Specsaversillä on alan suurin liikekohtainen liikevaihto. www.specsavers.fi
Avainsanat:
