Vaasan asuntomessualuetta rikastaa myös kolme kulttuurinähtävyyttä / Vasas bostadsmässområde berikas också med tre kultursevärdheter

Vaasan Asuntomessujen avajaisviikolla 9.7. avattiin ja julkistettiin alueen kolme merkittävää kulttuurikohdetta. Simon Gripenbergin Korttitalo-taideteos, Pohjanmaan taidetoimikunnan Taidepuutarhafestivaali ja Alexander Reichsteinin Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -tilataidenäyttely ovat messuvieraiden nähtävillä koko Asuntomessujen ajan. Kulttuurikohteiden tarkoituksena on sekä tuoda uutta sisältöä messutapahtumaan että antaa viihtyisää ja kiehtovaa ilmettä koko alueelle.

- Jokainen sukupolvi jättää oman jälkensä rakennetun ympäristön kerroksellisuuteen. Meidän on taiten ja vastuullisesti hoidettava oma velvollisuutemme arvostaen niin edellisten sukupolvien, kuin tulevien elämäntyötä, arvoja ja korkeimpia inhimillisiä pyrkimyksiä paremman huomisen luomiseksi. Taiteen tehtävä on olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, kokeilla, haistella ja viitoittaa tietä niin tieteelle kuin tekniikalle, myös rakentamiselle ja arkkitehtuurille. Minulle tämä asuntomessujen avajaisten alla paljastettava taideteos kertoo yksituumaisuudesta pyrkiä yhä ylöspäin ja siitä vahvasta luottamuksesta toisiin toimijoihin, joilla on saatu aikaan paljon, totesi Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen tervehdyspuheessaan.

Korttitalo-taideteos on pystytetty asuntomessualueen ranta-aukiolle, joka toimii myöhemmin asukkaiden kohtaamis- ja ajanviettopaikkana merimaiseman ääressä. Taidepuutarhafestivaali on perustettu messualueen Kivikkopuistoon aivan ranta-aukion viereen. Puisto on saanut nimensä suurista siirtolohkareista, jotka pimeän tullen valaistaan sinisellä valaistuksella. Puistossa ja kivien lomassa on useita taideteoksia, joiden äärelle puistopolut johdattavat. Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -tilataidenäyttely on puolestaan pystytetty asuntomessualueella sijaitsevan Suvilahden koulun liikuntasaliin.

Korttitalosta asuntomessualueen ja koko kaupunginosan tunnusmerkki

Taidepuutarhafestivaali ja tilataidenäyttely ovat alueella väliaikaisia nähtävyyksiä, mutta Gripenbergin Korttitalo-taideteos jää pysyvästi koristamaan alueen ranta-aukiota.
– Taide kertoo usein jotain ympäristöstään, niin myös Korttitalo-taideteos. Se toimii jatkossa alueen ja koko Suvilahden tunnus- ja maamerkkinä. Taiteilijalta on tilattu Korttitaloa mukaileva logo Suvilahden asukasyhdistykselle, Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman kertoo.

Korttitalo on valtakunnallisen taideteoskilpailun voittaja. Rakenteellisesti se muodostuu mittakaavassa suurennetuista pelikorteista, jotka ovat harjattua ruostumatonta terästä. Taideteoskilpailu järjestettiin vuoden 2007 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 58 teosta. Osa kilpailuehdotuksista on messuaikaan nähtävänä erillisessä näyttelyssä Suvilahden koulun tiloissa.

Kilpailun palkintolautakuntaan kuului jäseniä muun muassa Vaasan kaupungilta, Suomen Asuntomessuilta, Suomen Kuvanveistäjäliitosta ja Suvilahden asukkaista. Juryn mielestä Korttitalo ansaitsi voittonsa, sillä sen keskinäiset mittasuhteet ovat onnistuneet, teos on kevyt materiaalin raskaudesta huolimatta eikä se peitä merimaisemaa. Yksinkertaisuutta pidettiin teoksen rikkautena. Pietarsaaresta kotoisin olevan taiteilijan Simon Gripenbergin mielestä teos yhdistää alueen kolme ympäröivää elementtiä: maan, meren ja taivaan.
– Veistos elää jatkuvasti omaa elämäänsä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Heijastukset ja varjot muuttuvat vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan, hän kuvailee.

Gripenberg toteaa, että Korttitaloa voidaan pitää pyrkimysten ja riittämättömyyden tunteiden monumenttina. Maailma on nykyaikana täynnä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita Korttitalo edustaa. Teos on myös kannanotto luonnon puolesta.
– Heijastamalla ja yhdistämällä osioita ympäristöstä se kuvaa elementtien vuorovaikutusta. Yleisellä tasolla Korttitalo kuvaa elämää kokonaisuutena: kaunis mutta hauras, Gripenberg luonnehtii.

Taidepuutarhafestivaali ottaa kantaa villissä luonnossa

Kivikkopuiston Taidepuutarhafestivaali päättää Pohjanmaan taidetoimikunnan modernia maisema-arkkitehtuuria ja ympäristötaidetta yhdistävän kolmevuotisen näyttelysarjan. Taidepuutarhafestivaali pyrkii vahvistamaan käsitystä villistä luonnosta puutarhana, jota ihminen vaalii ja josta on vastuussa. Ympäristötaiteen kautta korostuvat puiston omaleimainen luonto, erityispiirteet ja paikan henki.
– Mukaan on kutsuttu kolme ympäristötaiteeseen erikoistunutta kuvataiteilijaa Mikko Lipiäinen, Antti Pussinen ja Timo Saarelma. He sijoittavat teoksensa puistoon luontoa kunnioittaen ja sen villiyttä vaalien, kertoo projektin taiteellinen johtaja Jorma Panu.

Mikko Lipiäisen taideteos Homo ferus (2008) on saanut innoitteensa talven 2007 uutisesta, jonka mukaan Moskovan läheltä löydettiin susien kasvattama puhekyvytön villilapsi. Puistoon on ripustettu eri aikoina löydettyjen villilapsien, homo ferusten, nimiä. Teos haluaa herättää kysymyksiä, missä kulkee eläimen ja ihmisen raja ja onko ihmisyyttä ilman kieltä.

Antti Pussinen on tehnyt Kivikkopuistoon kaksi eri teosta: Suomen Luonto (2005) ja Hökkeli (2008). Suomen Luonto -teos ottaa kantaa suomalaisen yhteiskunnan luonteen raskauteen, hitauteen ja paikalleen jämähtämiseen. Teos esittää, että vallan rakenteet ovat läpinäkyviä mutta joustamattomia. Hökkeli-teos kertoo puolestaan asumisunelman särkymisestä. Jokainen haluaa asua unelma-asunnossaan, mutta esimerkiksi ilmaston lämmetessä ihmisillä ei ole enää varaa valita asumismuotoaan täysin mielensä mukaan.

Myös Timo Saarelmalta on Taidepuutarhafestivaalissa nähtävillä kaksi teosta.
– Teokset tuovat esiin kehoon ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä marginaalisuuden ja toiseuden näkökulmasta, Panu kuvaa.
Vastalauseet-teos (2006) koostuu mustasta ja valkoisesta puistonpenkistä, jotka on sijoitettu vastakkain puistossa kulkevan polun varteen. Penkit kehottavat katsojaa pohtimaan omaa asemaansa ja paikkaansa suhteessa penkeiltä luettaviin teksteihin, niiden merkityksiin ja sisältöihin.

Vaietut-teos (2008) on vaaleanpunaisten telttojen leiri rantaruovikossa. Teos viittaa rakennetun ympäristön levittäytymiseen uusille alueille. Teltat muodostavat välitilan, joka toimii poliittisista, sosiaalisista ja seksuaalisista syistä seuranneen hiljaisen väistöliikkeen vertauskuvana.
– Leiriteltat sateenkaarilippuineen nostavat esiin ihmisyyteen, erilaisuuteen ja vähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, vaatien vastauksia, Panu kertoo.

Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -näyttely luo koko perheen fantasiamaailman

Suvilahden koulun tiloihin on rakennettu liikkuvia, laulavia, koottavia, muuttuvia ja kiipeiltäviä tilateoksia koko perheelle. Ihmemuutoksia ja ihmeotuksia on Kuntsin modernin taiteen museon tuottama näyttely. Lastenkulttuuriin erikoistunut ja palkittu taiteilija Alexander Reichstein luo näyttelyssä lapsille ja lapsenmielisille sadun taikavoimalla elämysympäristön. Yleisö saa kosketella näyttelyesineitä, leikkiä niiden kanssa ja koota niistä omia hahmoja. Vuorovaikutuksessa yleisön kanssa tilateokset muuttuvat jatkuvasti.

Tavallinen koulun liikuntasali on kokenut näyttelyn myötä täydellisen muodonmuutoksen. Mare Nocturnum (öinen meri) -tilateos perustuu myyttisiin meren taruolentoihin. Kanaverkosta tehdyt merenneidot ja mielikuvitukselliset kalat liikkuvat hitaasti pimeässä hohtaen sinistä valoa. Bestiarium Construendum (koottava eläin¬kunta) on vuorovaikutteinen ja muunneltava teos, jossa kevyitä palasia yhdistelemällä on mahdollista koota niin tuttuja kuin mieli¬kuvituksellisiakin eläimiä. Satu sadosta -teos heijastelee ihmiskunnan ikivanhaa unelmaa ihmepuusta, joka tuottaa yllin kyllin ruokaa kaikille. Alma Terra (Äiti Maa, ruokkiva maa) on mielikuvitusmaailma, joka houkuttelee koskemaan, kiipeämään ja pitämään hyvänä. Kirjanalleja & nallekirjoja kutsuu lapset ja aikuiset tutustumaan kirjakarhujen maailmaan, lukemaan ja katsomaan karhukirjoja sekä tutkimaan erilaisia karhu- ja nallehahmoja.


Lisätietoja:

Korttitalo-taideteos: Simon Gripenberg, p. 044 291 4680

Taidepuutarhafestivaali: Jorma Panu, p. 040 564 3750
taiteilijat: Mikko Lipiäinen p.044 214 9233, Antti Pussinen p.044 9394 800, Timo Saarelma p.050 3380 313

Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -näyttely: Anne-Maj Salin p. 040 5905524
ja Alexander Reichstein p. 044 033 9399.

Messujärjestäjät: Suomen Asuntomessut, toimitusjohtaja Pasi Heiskanen p. 040 848 6200



Vasas bostadsmässområde berikas också med tre kultursevärdheter

Under Vasa bostadsmässas öppningsvecka invigdes och offentliggjordes 9.7 tre betydande kulturobjekt på området. Simon Gripenbergs konstverk Korthus, Österbottens konstkommissions festival för konstträdgårdar och Alexander Reichsteins installationskonstutställning Konstiga väsen och förvandlingskonst kan ses av mässbesökarna under hela den tid bostadsmässan pågår. Syftet med kulturobjekten är både att ge nytt innehåll till mässevenemanget och att ge en för hela området trivsam och fascinerande framtoning.
– Varje generation lämnar sina egna avtryck i den byggda miljöns skiktningar. Vi måste väl övervägt och ansvarsfullt sköta våra skyldigheter med respekt för såväl föregående generationers som de efterkommandes livsverk, värden och högre mänskliga strävanden för att skapa en bättre morgondag. Konstens uppgift är att vara en föregångare, en vägvisare, att pröva, känna efter och staka ut vägen för såväl vetenskapen som tekniken, även för byggande och arkitektur. För mig skildrar det här konstverket, som avtäcks inför öppnandet av bostadsmässan, ett samförstånd att sträva allt högre och ett starkt förtroende för andra aktörer, med vilket man har fått mycket till stånd, konstaterade Finlands Bostadsmässas verkställande direktör Pasi Heiskanen i sitt hälsningstal.

Konstverket Korthus har uppförts på bostadsmässområdets strandskvär, som senare kommer att fungera som en plats där invånarna kan mötas och fördriva tiden invid havslandskapet. Festivalen för konstträdgårdar har ordnats i Stenparken på mässområdet alldeles intill strandskvären. Parken har fått sitt namn av de stora flyttblock som vid mörkrets inbrott lyses upp med ett blått sken. I parken och bland stenarna finns flera konstverk dit parkstigar leder. Installationskonstutställningen Konstiga väsen och förvandlingskonst finns för sin del i gymnastiksalen i Sunnanviks skola på mässområdet.

Korthuset ett kännetecken för bostadsmässområdet och hela stadsdelen

Festivalen för konstträdgårdar och installationskonstutställningen är tillfälliga sevärdheter på området, men Gripenbergs konstverk Korthus blir kvar för att pryda upp områdets strandskvär.
– Konst berättar ofta något om sin miljö, så även Korthuset. Det fungerar i framtiden som ett känne- och landmärke för området och hela Sunnanvik. En logo som påminner om Korthuset har beställts hos konstnären åt Sunnanviks invånarförening, berättar Vasa stads biträdande stadsdirektör Kristina Stenman.

Korthus är vinnaren i en riksomfattande konstverkstävling. Konstruktionsmässigt utgörs den av spelkort i förstorad skala, som är gjorda av borstat rostfritt stål. Konstverkstävlingen ordnades under år 2007 och sammanlagt 58 verk deltog i den. En del av tävlingsbidragen kan ses under mässtiden vid en separat utställning i Sunnanviks skolas utrymmen.

Till tävlingsjuryn hörde medlemmar från bland annat Vasa stad, Finlands Bostadsmässa, Finlands bildhuggarförbund och invånare i Sunnanvik. Enligt juryn förtjänade Korthuset att vinna, eftersom dess inbördes proportioner är lyckade, verket är lätt trots det tunga materialet och det skymmer inte havslandskapet. Enkelheten ansågs vara en rikedom i konstverket. Enligt konstnären Simon Gripenberg, som är hemma från Jakobstad, förenar verket de tre element som omger området: land, hav och himmel.
– Skulpturen lever fortgående sitt eget liv i växelverkan med omgivningen. Reflexer och skuggor ändras enligt dygnet och årstiderna, beskriver han.

Gripenberg konstaterar att Korthuset kan ses som ett monument över strävanden och känslor av otillräcklighet. Världen är nuförtiden full av möjligheter och begränsningar, vilka Korthuset representerar. Verket är också ett ställningstagande för naturen.
– Genom att reflektera och förena delar från naturen beskriver den växelverkan mellan elementen. På en allmän nivå beskriver Korthuset livet som en helhet: vackert men skört, säger Gripenberg.

Festivalen för konstträdgårdar tar ställning i orörd natur

Festivalen för konstträdgårdar i Stenparken avslutar Österbottens konstkommissions treåriga utställningsserie som förenar modern landskapsarkitektur och miljökonst. Festivalen för konstträdgårdar strävar efter att stärka uppfattningen om den orörda naturen som en trädgård, som människan värnar om och har ansvar för. Genom miljökonsten betonas parkens särpräglade natur, karaktärsdrag och platsens ande.
– Tre bildkonstnärer som är specialiserade på miljökonst har bjudits in och dessa är Mikko Lipiäinen, Antti Pussinen och Timo Saarelma. De placerar sina konstverk i parken genom att respektera naturen och värna om dess orördhet, berättar projektets konstnärliga ledare Jorma Panu.

Mikko Lipiäinens konstverk Homo ferus (2008) är inspirerat av en nyhet vintern 2007, enligt vilken ett förvildat, stumt barn som fostrats av vargar hittades nära Moskva. I parken har namnen på förvildade barn, s.k. homo ferus, som hittats under olika tider hängts upp. Verket ska väcka frågan om var gränsen mellan människa och djur går och om det finns mänsklighet som inte har något språk.

Antti Pussinen har gjort två olika verk i Stenparken: Finlands natur (2005) och Ruckel (2008). Verket Finlands natur tar ställning till det finländska samhällets tunga natur, långsamma och svårrubbade karaktär. Verket beskriver att maktstrukturerna är genomskinliga men osmidiga. Verket Ruckel berättar för sin del om den krossade boendedrömmen. Alla vill bo i sin drömbostad, men t.ex. då klimatet blir varmare har människorna inte längre råd att välja boendeform helt enligt sina egna önskemål.

Även Timo Saarelma har två verk utställda på festivalen för konstträdgårdar.
– Verken tar fram frågor i anslutning till kroppen och sexualiteten ur marginaliseringens och utanförskapets synvinkel, beskriver Panu.
Verket Protest (2006) består av en svart och en vit parkbänk, som har placerats mittemot varandra invid en stig i parken. Bänkarna uppmanar betraktaren att fundera över sin egen situation och plats i förhållande till de texter som kan läsas på bänken, deras betydelse och innehåll.

Verket De nedtystade (2008) är ett läger av skära tält i strandvassen. Verket hänvisar till den byggda miljöns utbredning till nya områden. Tälten bildar ett mellanrum, som fungerar som en symbol för den tysta befolkningsrörelse som uppstått av politiska, sociala och sexuella orsaker.
– Lägertälten med sina regnbågsflaggor lyfter fram frågor som ansluter sig till mänsklighet, olikhet och minoriteter, och kräver svar, berättar Panu.

Utställningen Konstiga väsen och förvandlingskonst skapar en fantasivärld för hela familjen

I utrymmena i Sunnanviks skola har byggts upp rörliga, sjungande, sammanställbara och föränderliga och klätterbara installationer för hela familjen. Konstiga väsen och förvandlingskonst är en utställning som produceras av Kuntsis museum för modern konst. Den prisbelönta konstnären Alexander Reichstein som specialiserat sig på barnkultur skapar i utställningen med sagans trollmakt en upplevelsemiljö för barn och vuxna med barnasinnet i behåll. Besökarna får röra vid utställningsföremålen, leka med dem och konstruera egna figurer. I växelverkan med besökarna genomgår installationerna en konstant förändring.

En vanlig skolgymnastiksal har i och med utställningen genomgått en total omvandling. Installationen Mare Nocturnum (nattsvart hav) baserar sig på mytiska sagoväsen i havet. Sjöjungfrur som gjorts av hönsnät och fantasifiskar rör sig långsamt i mörkret och lyser i blått. Bestiarium Construendum (djurriket som byggsats) är ett interaktivt och föränderligt verk, där man genom att förena de lätta delarna kan konstruera såväl bekanta djur som fantasifigurer. Verket Skördesagan skildrar människans uråldriga dröm om ett mytiskt träd, som ger alla mat i överflöd. Alma Terra (Moder Jord, den födande jorden) är en fantasivärld, som lockar till att känna och klättra. Boknallar & nalleböcker inbjuder barn och vuxna att bekanta sig med boknallarnas värld, att läsa och bläddra i nalleböcker och att granska olika björn- och nallefigurer.


Ytterligare information:

Konstverket Korthus: Simon Gripenberg, tfn 044 291 4680

Festivalen för konstträdgårdar: Jorma Panu, tfn 040 564 3750
Konstnärer: Mikko Lipiäinen tfn 044 214 9233, Antti Pussinen tfn 044 9394 800, Timo Saarelma tfn 050 3380 313

Utställningen Konstiga väsen och förvandlingskonst: Anne-Maj Salin tfn 040 5905524
och Alexander Reichstein tfn 044 033 9399.

Mässarrangörer: Finlands Bostadsmässa, verkställande direktör Pasi Heiskanen tfn 040 848 6200
och Vasa stad, projektchef Keijo Ullakko tfn 040 549 7250



Yrityksestä

Suomen Asuntomessut auttaa synnyttämään ja vaalimaan tärkeitä asuinympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyvin.

Tilaa