Kansallisooppera ja Kansallisbaletti panostavat kotimaisiin kantaesityksiin ja yhä parempaan katselu- ja kuunteluelämykseen

Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin kahdeksasta vahvasti nykyajassa kiinni olevasta ensi-illasta kaksi on kotimaisia kantaesityksiä, ja Taikahuilua lukuun ottamatta kaikki ensi-iltateokset ovat syntyneet viimeisten sadan vuoden aikana. Kautta leimaa myös maineikkaiden ohjaajien ja koreografien panos, sillä nyt nähdään mm. Peter Steinin, Dmitri Bertmanin, Jorma Uotisen ja Nacho Duaton töitä. Yleisön viihtyvyyttä on parannettu entisestään uusimalla katsomon istuimet ja päänäyttämön äänijärjestelmä

Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin esityskausi 2015–2016 käynnistyi konserteilla elokuun alussa. Päänäyttämön esitykset aloittaa koko perheen baletti Kaunotar ja hirviö 22.8., ja ensimmäinen ensi-ilta on Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus 4.9.

Menestysmusikaali ja uutuusooppera

Oopperan kausi alkaa 4.9. maailman menestyneimmällä musikaalilla Oopperan kummitus. Andrew Lloyd Webberin musikaali nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Suurin osa eri maissa toteutetuista esityksistä on ollut alkuperäisen tuotannon kaltaisia, mutta Kansallisoopperassa tehdään Tiina Puumalaisen ohjauksessa aivan uusi toteutus. Syyskauden kaikki 30 esitystä on loppuunmyyty, eli musikaalin näkee syksyn aikana 40 300 katsojaa. Keväällä on luvassa yhteensä 23 esitystä, joiden liput tulevat myyntiin 18.8.

Syksyn toinen ensi-ilta on nuoren Dmitri Šostakovitšin hillittömän riehakas ooppera Nenä. Sen on ohjannut Peter Stein, yksi tunnetuimpia eurooppalaisia teatteriohjaajia. Nikolai Gogolin novelliin pohjaavassa oopperassa Kovaljov etsii kadonnutta nenäänsä pitkin Pietaria. Satiirista kuvausta aikansa virkavaltaisesta Venäjästä ja sen merkillisistä ihmistyypeistä terästää räväkän modernistinen musiikki. Näyttävä visualisointi hyödyntää 20-luvun venäläisen modernismin kuvastoa. Zürichin oopperasta peräisin oleva tuotanto nähdään 20.11. alkaen.

Vuosi 2016 alkaa uuden metallinhohtoisen oopperan kantaesityksellä, kun ensi-iltansa saa 22.1. Indigo. Sami Parkkinen on kirjoittanut scifihenkisen tarinan kaikkialle lonkeronsa ulottavan suuryhtiön vallasta, teknologian vaaroista ja onnen etsimisestä. Apocalyptica-yhtyeestä tutut Perttu Kivilaakso ja Eicca Toppinen yhdistävät tummanpuhuvassa musiikissa aineksia perinteisestä oopperasta ja raskaasta rockista. Musiikin on editoinut, orkestroinut ja sovittanut Jaakko Kuusisto, ja ohjaajana on Vilppu Kiljunen. Ylen kanssa syksyllä 2014 alkanut yhteistyö jatkuu, kun Indigon esitys 30.1. nähdään suorana lähetyksenä Yle Teemalla.

W. A. Mozartin Taikahuilu nähdään nyt uutta teknologiaa hyödyntävänä tuotantona. Elävät laulajat yhdistyvät saumattomasti mielikuvitukselliseen animaatioon, jonka on toteuttanut brittiläinen teatteriryhmä 1927. Perinteisten dialogien paikalla on tekstejä mykkäelokuvan hengessä ja näin kokonaisuus on entistä tiiviimpi. Berliinin Komische Operin palkittu tuotanto on mahdollisesti kaikkien aikojen hauskin Taikahuilu.

Moskovalaisen Dmitri Bertmanin kekseliäät oopperaohjaukset ovat saaneet monia palkintoja. Nyt Bertmanin työtä nähdään ensi kertaa Suomessa Igor Stravinskyn oopperassa Hulttion tie. Teos kuvaa Tom Rakewellin ja salaperäisen Nick Shadow’n matkaa nautintoihin ja turmioon. Tarinaa kuljettaa mitä kaunein musiikki, sillä 1950-luvulla Stravinsky tyylitteli 1700-luvun oopperoiden tapaan. Ensi-ilta on 18.3. ja Tom Rakewellin roolissa laulaa viimeaikaisista suorituksistaan paljon kiitosta saanut Tuomas Katajala.

Ohjelmistoon palaa syyskaudella hersyvä oopperakomedia Don Pasquale, jo vuodesta 1995 katsojia kerännyt Tosca ja visuaalisuudellaan vaikuttanut Thaïs. Kevään päättää Wagnerin Tristan ja Isolde, jossa kuullaan uusia suomalaisia solisteja: Isoldena on Johanna Rusanen-Kartano ja Tristanin roolissa vuorottelevat Jyrki Anttila ja Robert Dean Smith.

Kansallisooppera kutsuu vuosittain myös vapaan kentän oopperaseurueita ja tanssiryhmiä esiintymään Alminsaliin. Syys–lokakuussa ohjelmistossa on monien toivomaa barokkioopperaa, kun Suomalainen Kamariooppera ja Helsingin barokkiorkesteri esittävät Claudio Monteverdin oopperan Poppean kruunaus. Ohjaaja on Vilppu Kiljunen ja esitykset johtaa Aapo Häkkinen.

Baletissa kantaesitys koko perheelle

Kansallisbaletti tarjoaa kauden aikana kolme koko perheen teosta. Suositut satubaletit hallitsevat syksyä, kun taas keväällä tavataan monta kansainvälisesti kiinnostavaa koreografinimeä.

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Pieni merenneito. Kenneth Greve on tehnyt koreografian, jossa yhdistyvät H. C. Andersenin satu merenneidosta sekä kirjailijan traaginen oma elämä. Todellisuutta ja vedenalaista satumaailmaa yhdistävästä esityksestä on luvassa sekä näyttävä spektaakkeli että herkkä tarina rakkauden kaipuusta. Sekä säveltäjä Tuomas Kantelinen että puvustaja Erika Turunen olivat mukana yhteistyössä jo valtavan suosion saaneessa Lumikuningattaressa. Kantaesitys on 23.10.

19.2. nähdään kahden legendaarisen koreografin ja kahden suuren lupauksen liikekieltä, kun ensi-iltansa saa neljän teoksen kokonaisuus Liikkeen legendat. Jorma Uotinen ja hänen oppiäitinsä Carolyn Carlson tuovat näyttämölle tunnetut teoksensa Jord ja If to Leave Is to Remember. Lisäksi nähdään kahden kiitetyn nuoren koreografin teokset: Alexander Ekmanin hurmioitunutta energiaa ja räjähtäviä rytmejä sisältävä Episode 31 ja Demis Volpin Little Monsters, jossa soi Elvis Presleyn musiikki.

Espanjalainen Nacho Duato on yksi tämän hetken merkittävimpiä koreografeja. Kansallisbalettiin Duato tuo palkitun koreografiansa nimeltään BACH, Forms of Silence and Emptiness. Kaksiosainen teos on saanut aiheensa ja inspiraationsa Bachin elämästä ja tuotannosta. Elämän koko kirjo on esillä teoksessa, ja surumielisyyden ohella siinä on myös aimo annos huumoria. Norjan Kansallisbaletista peräisin olevan tuotannon ensi-ilta on 4.5.

Ohjelmistoon palaa kaksi koko perheen suosikkia, Javier Torresin Kaunotar ja hirviö sekä joulun alla Pähkinäsärkijä ja Hiirikuningas. Myös John Crankon Onegin, yksi 1900-luvun kauneimmista teoksista, palaa ohjelmistoon. Kevätkaudella esitetään jälleen Bajadeeria, yhtä baletin suurista klassikoista.

Konsertteja, ilmaistapahtumia, yhteistyötä ja osallistavia hankkeita

Elokuun alussa konsertoitiin Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja Aaria -festivaalilla sekä Lahden Sibeliustalossa PYHÄNIEMI 2015 -taidetapahtumassa. Perinteiseen tapaan on pyhäinpäivänä konsertti Johanneksen kirkossa. Helsingin juhlaviikoilla Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro esittivät Leif Segerstamin johdolla Benjamin Brittenin harvoin kuullun suurteoksen War Requiem. Yle Radio 1 välitti konsertin suorana lähetyksenä ja sen voi kuunnella Yle Areenassa maailmanlaajuisesti osoitteessa. Perinteiset joulukonsertit eri puolilla Etelä-Suomea ovat marraskuun lopussa, ja yhteistyössä PianoEspoon kanssa kuullaan lokakuussa tähtipianisti Leif Ove Andsnesin konsertti.

Kansallisooppera tarjoaa myös runsaasti maksuttomia tapahtumia, kuten senioreille suunnattuja Oopperan teetansseja, jotka myös suoratoistetaan verkon välityksellä palvelutaloihin ja hoivalaitoksiin kautta maan. Lisäksi tarjolla on Vauvojen taidetuokioita, Avoimien ovien päivän, oopperatalon pihalla tanssittavat Talvitanssit ja lämpiökonsertteja.

5.–6.-luokkalaiset ympäri Suomen esittävät Olli Kortekankaan säveltämää ja Minna Lindgrenin kirjoittamaa Sibelius-aiheista koululaisoopperaa Jannen salaisuus. Syksyn aikana oopperan esittävät 22 koulun oppilaat pääkaupunkiseudun lisäksi Hämeenlinnassa, Imatralla, Jämsässä, Kempeleessä, Kokkolassa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Mikkelissä, Nurmijärvellä, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Esitykset jatkuvat kevätkaudella.

Vuodesta 2011 käynnissä ollut Kuule, minä sävellän! -hanke on ennättänyt uuteen vaiheeseen. Sibelius-Akatemian, Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon, Kansallisoopperan ja New Yorkin filharmonisen orkesterin yhteishankkeessa jo lähes sata lasta ja nuorta on säveltänyt musiikkia ammattilaisten johdolla. Nyt 10 yläasteikäistä nuorta valmistaa yhteisvoimin kokonaisen oopperan, joka nähdään huhtikuussa 2016. Sävellystyötä ohjaavat Olli Kortekangas ja Riikka Talvitie ja libreton kirjoittamista Michael Baran. Esityksen ohjaa Jere Erkkilä. Kolmen solistin lisäksi mukana on Tuula Tikkasen valmentama Tapiolan lukion kamarikuoro ja orkesterien muusikoista koottu yhtye. Kapellimestarina on Sibelius-Akatemiassa opiskelevat Kara Koskinen, ja lavastus ja puvut syntyvät Taina Relanderin johdolla Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa.

Yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa valmistuu syyskuussa 9–12-vuotiaille koululaisille Tohtori Akustiikka ja kadonnut ääni -kokonaisuus, johon sisältyy työpaja ja miniooppera Heurekan Klassikot-näyttelyssä. Oopperan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Martina Roos, tuttuihin aarioihin perustuvan musiikin sovituksesta Jukka Nykänen ja visualisoinnista Tinde Lappalainen.

Keväällä 2016 lapsille on tarjolla myös uutuuksina Mozartin Taikahuiluun perustuvat Taaperoiden taidetuokiot 2–4-vuotiaille sekä Ämpärimies, Anandah Konosen uusi pienoisbaletti 6–9-vuotiaille. Ämpärimieheen musiikin säveltää Matti Kallio.

Anne Sofie von Otter pääroolissa Sebastian Fagerlundin Syyssonaatissa

Kansallisoopperan on tilannut uuden oopperan säveltäjä Sebastian Fagerlundilta. Sen kantaesitys nähdään syyskuussa 2017. Syyssonaatin libreton on kirjoittanut Gunilla Hemming, ja se pohjautuu Ingmar Bergmanin elokuvakäsikirjoitukseen. Kuuluisan pianistin ja hänen laiminlyömänsä, nyt jo aikuisen tyttären kohtaamisesta kertova elokuva on vuodelta 1978. Fagerlundin Syyssonaatti on ensimmäinen Bergmanin elokuvaan perustuva kokoillan ooppera. Produktion ohjaa ja lavastaa Stéphane Braunschweig, ja Charlotten rooliin on kiinnitetty Anne Sofie von Otter. Teoksen johtaa John Storgårds. Ooppera on Fagerlundin toinen ooppera; aiemmin Fagerlund on säveltänyt kamarioopperan Döbeln.

Katselu- ja kuunteluelämystä parannettu uusimalla istuimet ja äänijärjestelmä

Oopperatalon omistava Senaatti-kiinteistöt on kesän aikana uudistanut päänäyttämön katsomon istuimet. Vanhat istuimet olivat ahkeran käytön jäljiltä niin kuluneita, että niiden uusiminen oli välttämätöntä. Myös istuinten ergonomiaan ja numerointiin oli jo pitkään kaivattu parannuksia. Istuinmukavuus ja näkyvyys näyttämölle ovat nyt entistä paremmat, ja uudet numerokyltit entistä helppolukuisempia. Uudistuksen yhteydessä saatiin myös 9 asiakaspaikkaa lisää. Saliin mahtuu tällä hetkellä enimmillään 1351 katsojaa. Uusien istuinten suunnittelusta vastaa Theatreplan Ltd, ja ne valmisti kilpailutuksen jälkeen italialainen Poltrona Frau. Suunnittelun lähtökohtana oli alkuperäisten istuinten ulkoasu, ja kilpailutuksen kriteereinä olivat erityisesti laatu ja kestävyys.

Salin akustiikkaa on parannettu äänen heijastuspintoja hienosäätämällä. Tällä tavoin näyttämöltä ja orkesterimontusta tuleva ääni hajaantuu entistäkin tasaisemmin katsomoon. Muutos on toteutettu näyttämöaukon ympärille sijoitettujen akustisten elementtien avulla.

Myös päänäyttämön alkuperäinen sähköinen äänijärjestelmä on kesällä uusittu. Suurin osa ooppera- ja balettiteoksista esitetään akustisesti, mutta myös sähköistä äänentoistoa ja äänitehosteita tarvitaan. Korkeatasoinen uusi äänijärjestelmä tarjoaa rikkaan ja vaikuttavan äänimaiseman esimerkiksi nykytanssiesityksissä tai musikaaleissa. Siksi uudistus oli järkevää toteuttaa juuri Oopperan kummituksen esitysten alla.

Syksyn esitykset kiinnostavat

Syyskauden lipuista on varattu jo 60 %. Kevätkauden esitysten myynti käynnistyy 6.10., lukuun ottamatta Oopperan kummitusta, jonka liput tulevat myyntiin jo 18.8.

Suomen Kansallisooppera / Viestintä
viestintäpäällikkö Heidi Almi 09 4030 2321

viestintäsuunnittelija Heli Rislakki 09 4030 2320
viestintäsuunnittelija Jussi Iltanen 09 4030 2223
päädramaturgi Juhani Koivisto 09 4030 2215
etunimi.sukunimi@opera.fi
www.ooppera.fi

Teoskuvat ovat maksutta tiedotusvälineiden käytettävissä Kansallisoopperan aineistopankissa. Aineistopankin käyttäjiksi voi rekisteröityä Oopperan www-sivujen kautta. Ensi-iltateosten kuvat ovat käytettävissä aineistopankissa ensi-iltaviikon loppupuolelta alkaen.

Suomen Kansallisooppera on kansallinen taidelaitos, joka toimii koko Suomen hyväksi: Kansallisooppera on maan ainoa ammatillinen oopperatalo, Kansallisbaletti taas maan ainoa ammatillinen balettiryhmä. Ohjelmistoon kuuluu sekä aikaa kestäviä klassikkoja että uusia teoksia, maailmalta ja kotimaasta.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomen Kansallisooppera ja -baletti on kansallinen taidelaitos, joka toimii koko Suomen hyväksi: Kansallisooppera on maan ainoa ammatillinen oopperatalo, Kansallisbaletti taas maan ainoa ammatillinen balettiryhmä. Ohjelmistoon kuuluu sekä aikaa kestäviä klassikkoja että uusia teoksia, maailmalta ja kotimaasta. http://www.oopperabaletti.fi

Yhteyshenkilöt