Pohjolan Metsäväellä Yhteiset Arvot

POHJOLAN METSÄVÄELLÄ YHTEISET ARVOT Metsäpolitiikka ja kestävän metsätalouden edistäminen ovat kansainvälistyneet viime vuosikymmenellä. Samanaikaisesti kun Pohjoismaat ovat osallistuneet ja vaikuttaneet tähän kehitykseen on kestävälle metsätaloudelle laadittu yhteinen pohjoismainen määrittely/suunnitelma. Arvokeskustelu ja metsäorganisaatioiden arvojulistukset ovat toimiva tapa sovittaa yhteen toisiinsa vaikeasti verrattavia tarpeita ja päämääriä. Viisi Pohjoismaata kokoontui tällä viikolla 20. Metsäkongressiin. Runsaat 500 osallistujaa pohtivat retkeilyillä ja päätösseminaarissa tulevaisuuden metsäkysymyksiä teemalla Metsien monet arvot. Metsäkongressin yhteydessä toteutettiin metsäammattilaisten keskuudessa laaja arvokartoitus, johon osallistui lähes 1.400 henkilöä viidestä Pohjoismaasta. Tutkimuksessa kartoitettiin metsäammattilaisten sekä osin myös metsäomistajien ja ympäristöjärjestöjä edustavien henkilöiden arvot tällä hetkellä ja ihannearvot vuonna 2010. Ilmaistuja arvoja verrattiin yritysten ja yhteisöjen arvojulistuksiin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan itselleen parhaiten sopivia toimintamalleja erilaisissa käytännön tilanteissa: konfliktin ratkaisussa, toimittajan haastattelussa, koulutuksen suunnittelussa sekä metsäsuunnitteluryhmän koostamisessa. Tarkastelun kohteena olivat metsäammattilaisten suhde metsään, aikaan ja muutokseen, toimintatapoihin sekä ulkoisiin suhteisiin. Pohjoismaisilla metsäammattilaisilla on vahva yhteinen arvopohja. He suhtautuvat metsien käyttöön moniarvoisesti ja pitkäjänteisesti. Metsäammattilaiset ovat valmiita ottamaan vastaan nykykansalaisten yhä monipuolisemmat odotukset metsien käytöstä. Myös yhteistyötä ja etenkin yhteisymmärryksen tavoittelua konfliktitilanteissa arvostetaan korkealle. Sen sijaan tiedotusvälineiden suuntaan puhutaan puolustellen ja toimenpiteitä perustellaan normeilla. Pohjoismaisilla metsäammattilaisilla näyttää olevan vahva yhteinen arvopohja etenkin metsäsuhteessaan. Metsien käyttöön suhtaudutaan moniarvoisesti ja pitkäjänteisesti. Metsäammattilaiset tuntuvat valmiilta ottamaan vastaan yhä monipuolisemmat odotuksen metsien käytöstä. Halua saavuttaa yhteisymmärrys ristiriitatilanteissa arvostetaan suuresti. Myös autoritaarisuutta halutaan välttää. Tiedotusvälineisiin metsäammattilaiset suhtautuvat puolustellen. Toimittajille painotetaan metsätalouden tarpeita ja sille asetettuja laillisia ja hallinnollisia puitteita. Myös omaehtoista vaikuttamista toimituksiin kartetaan. Toisaalta metsäala haluaa avautua entistä enemmän muuhun yhteiskuntaan. Asiakaslähtöisyys korostuu enemmän tulevaisuudessa kuin nyt. Tärkeimmät yhteiset tulevaisuuden ihanteet ovat asiantuntemus ja käytännönläheisyys. Pohjoismainen metsäala luottaa voimakkaasti osaamiseen tulevaisuuden menestyksen avaintekijänä. Myös koulutuksen kehittämiseen liittyvät arvot ovat yhdenmukaisia. Opintojen tulee taata riittävän laajat perustiedot useista metsien eri käyttömuodoista ja valmius jatkuvaan kehittämiseen. Metsäalan arvojulistuksissa korostetaan usein ympäristövastuuta, avoimuutta, yhteistyötä ja asiantuntemusta. Kartoituksen tulokset viittaavat siihen, että metsäalalla tapahtuu jatkuvaa kehitystä näissä suhteissa. Silti arvoja ei ole sisäistetty samalla tavoin kaikkialla. Työntekijät ja asiantuntijat olivat johtajia ja toimihenkilöitä luontokeskeisempiä. Nuoret arvostavat ympäristöä, demokratiaa, yhteistyötä ja vastuuta muista vanhempia enemmän, mutta he toimivat lyhytjänteisemmin ja reaktiivisemmin. Pidättyväisyys oli hyvin heikko arvo, joskin sitä ilmeni suurissa organisaatioissa pieniä enemmän. Pohjoismaiden väliset erot ovat pieniä. Suomalaiset korostivat muita enemmän tulevaisuusnäkökulmia koulutuksen suunnittelussa ja oikeudenmukaisuutta metsäsuunnitteluprosesseihin osallistumisessa, samoin metsien roolia aluetaloudessa ja paikallisten asukkaiden hyvinvoinnissa sekä yksityismetsänomistusta ja puuntuotantoa. Siinä missä suomalaiset pyrkivät ristiriitatilanteissa muita enemmän pikaiseen työrauhaan, ruotsalaiset arvostivat muita enemmän avoimuutta. Tiedotusvälineiden kanssa toimiessaan ruotsalaiset ovat muita valmiimpia yhteistyöhön ja korostavat luonnonarvoja. Norjalaiset ja tanskalaiset eivät näytä haluavan asettaa mitään metsien käyttöä toisten edelle. Islannissa taas metsien julkista käyttöä arvostetaan korkealle. Arvokartoitus toteutettiin Suomen Metsäyhdistyksessä, yhteistyössä Oy Fountain Park Ltd:n sekä Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen opiskelijaryhmän kanssa. Kysely toteutettiin Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Metsämiesten säätiön tuella. Kyselyn lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2002 Pohjoismaisen metsäkongressin verkkosivuilla (www.smy.fi/nsu). Lisätietoja: Eeva Hellström 050-3512 412 tai Juhani Karvonen 050 3512 410 LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 19.6.2002 klo 12.00 Metsäjohtaja Martin Lillandt METSÄNOMISTAJIEN ERILAISET ARVOLÄHTÖKOHDAT OVAT HAASTE METSÄAMMATTILAISILLE Metsänomistajien erilaisten arvolähtökohtien hyväksyminen on yksi edellytys sille, metsäsektori pysyy kehityksen mukana ja pystyy lunastamaan paikkansa tulevaisuudenkin yhteiskunnassa, sanoo metsäjohtaja Martin Lillandt tänään Pohjoismaisen metsäkongressin paneelikeskustelussa Helsingissä. Keskustelua käydään kongressiin valmistuneen pohjoismaisen mielipidetiedustelun pohjalta. Pohjoismaiset metsäammattilaiset ovat Pohjoismaiden 20. metsäkongressiin valmistuneen mielipidetutkimuksen mukaan varsin yksimielinen ja yhtenäinen ammattiryhmä, joka on valmis jatkossa vastaamaan entistä monipuolisempiin metsien hoidon ja käytön haasteisiin ja odotuksiin. Metsänomistajien arvomaailma on kuitenkin vaihtelevampi ja ehkä ristiriitaisempi kuin ammattiväen, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Tämä johtuu siitä, että metsänomistajat edustavat yhteiskuntaa laidasta laitaan eli heitä löytyy kaikista ammateista, ikäluokista ja kaikista osista laajaa Pohjolaamme. Jos me metsäalan ammattiväki emme jatkossa ota huomioon asiakkaidemme eli metsänomistajien erilaisia arvoja, voimme jopa menettää yhteistyön mahdollisuudet metsänomistajien kanssa. Erilaisten arvolähtökohtien hyväksyminen on yksi edellytys sille, että metsäsektori pysyy kehityksen mukana ja pystyy lunastamaan paikkansa tulevaisuudenkin yhteiskunnassa. Uusien ajatusten ja näkökulmien arvostus ja kuunteleminen on meille metsäammattilaisille jatkossa hyvin tärkeää, jotta voimme vastata näihin haasteisiin. Tarvitsemme myös lisää innovatiivisuutta toimintatapoihimme sekä avoimuutta ulkoisiin suhteisiimme. Edelleen meidän on myös tehtävä tunnetuksi pohjoismaista metsienhoito- ja käyttömalliamme kansainvälisillä foorumeilla nykyistä enemmän. Vahvoja tulevaisuuden arvojamme ovat pitkän tähtäimen ajattelu, moniarvoisuus ja käytännöllisyys sekä ammattitaito. Näillä arvoilla uskon pääsevämme hyviin tuloksiin ja pysymme kehityksessä mukana. Metsänomistajille luontokeskeisyys ei keskimäärin ottaen ole yhteisenä arvona yhtä tärkeä kuin metsäammattilaisille, puhumattakaan ympäristöliikkeiden edustajista. Toisaalta kuitenkin hajonta on metsän-omistajien keskuudessa hyvin suuri ja kuvaa metsänomistajakentän vaihtelevaa arvomaailmaa. On hyvä muistaa, että luontoarvot ovat olleet perinteisesti kaikissa Pohjoismaissa metsänhoidossa tärkeällä sijalla jo kauan ennen metsien suojelu- ja monimuotoisuuskeskustelua. Muuntoinhan metsiemme monimuotoisuus olisi jo aikaa sitten menetetty. Niin kuin jo aiemmin sanoin, metsänomistajapuolella ympäristökeskeisyys on osa metsien hoitoa eli osa pohjoismaista, perinteistä ja kestävää käytäntöä. 90-luvun keskustelut ovat nostaneet muita arvoja, kuten yksityisen omistusoikeuden puolustamisen luontoarvoja tärkeämmäksi asiaksi. Kun muistamme, että metsäomistajien arvomaailma on meitä metsäammattilaisia vaihtelevampi, meidän on tärkeää toimia moniarvoisesti ja kaikki metsänomistajien arvot huomioon ottaen. Metsien monimuotoisuus on pitkän kehityksen tulos, mikä on turvannut metsien monet palvelut yhteiskunnalle. Tulevaisuuden suuri haaste meille kaikille on, että kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet otetaan huomioon metsäalaa kehitettäessä. Tämän tutkimuksen pohjalta siihen on hyvät mahdollisuudet olemassa. Tulokset sisältävät kuitenkin myös epäonnistumisen riskin: Meidän on varottava, että emme siirry nyt saavutetusta moniarvoisuudesta uuteen yksiarvoisuuteen, esimerkiksi yksipuoliseen luontokeskeisyyteen. Jos näin käy, olemme hukanneet tulevaisuuden selviämisen avaimet ja mahdollisuuden kestävään kehitykseen. Meillä on ammattitaitoa, yhteistyöhalua sekä halua toimia jatkossa myös entistä avoimemmin. Hyvän pohjan selvitä tulevaisuuden haasteista antaa myös se, että hyväksymme metsien monet eri käyttömuodot. Selvitys nostaa esiin myös metsäammattilaisten puolustelevan suhtautumisen toimittajiin. Aineistoa suodatetaan ja asiantuntijalausunto annetaan, jos toimittajat keksivät kysyä. Me metsäammattilaiset olemme edelleenkin herkkänahkaisia avoimeen keskusteluun. Mediasuhteissamme on siis vielä paljon opittavaa. Jos selityksiä tässä kohdin kaivataan voimme aina sanoa, että metsäala on joutunut viime vuosina puolustamaan elinkeinon olemassa olon oikeutusta myös medialle. Uskon, että meillä on hyvät lähtökohdat tuleviin ponnisteluihin. Meillä on jalat maassa ja vankka usko omaan ammattitaitoomme. Vaikka olemme hiukan traditionaalisia, arvostamme yhteistyötä ja konsensusta sekä haluamme ottaa suunnittelussa huomioon paikallisten päättäjien ja kansalaisten näkemykset. Alan yhteisöjen arvojulistuksissa korostetaan usein ympäristövastuuta, avoimuutta, yhteistyötä ja asiantuntemusta eli yhteiskuntavastuuta. Minä olen enemmänkin huolissani siitä, kantavatko suuret teollisuusyritykset vastuuta vain osakkeenomistajilleen ja yhteiskuntavastuu jää puheeksi. Avoin osallistuminen ja yhteistyö edellyttää, että myös päätöksenteon jälkeen otetaan vastuu tehdyistä päätöksistä ja pannaan ne täytäntöön. Lisätietoja: Metsäjohtaja Martin Lillandt, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., gsm +358 40 5000 878. 20. Pohjoismaiden metsäkongressi Helsinki 19.6.2002, Finlandia-talo c/o Suomen Metsäyhdistys ry Salomonkatu 17 B, puh. 09 - 685 0880 ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/06/19/20020619BIT00700/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/06/19/20020619BIT00700/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Metsäyhdistys on jäsentensä ja sidosryhmiensä yhteistyöjärjestö, joka toimii viestinnän alalla. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda esiin metsien mahdollisuuksia yhteiskunnan ongelmien ratkaisussa sekä edistää metsien vastuullisen käytön hyväksyttävyyttä. Toimintansa tukemiseksi Metsäyhdistys kerää tietoa. Tietoa julkaistaan monin tavoin, muun muassa yhdistyksen ylläpitämällä www.forest.fi-verkkosivustolla.

Tilaa