KUNNALLISISSA ASUMISMENOISSA LÄHES 1 000 EURON ERO

Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa, ja se laajennettiin tänä vuonna koskemaan 52 kuntaa, jotka edustavat jo 71 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Omakotitalossa asuvan perheen kunta-/aluekohtaisesti päätettävät asumismenot Suomessa vaihtelevat näiden 52 kunnan kesken lähes 1 000 eurolla. Tutkimuksen mukaan kalleinta on asua Raisiossa: vuosikustannukset ovat lähes 4 300 euroa ja edullisinta omakotiasuminen on Seinäjoella, jossa asumismenot ovat noin 3 300 euroa. Kolmen kärjessä kalleimpia kuntia asua ovat Raision lisäksi Järvenpää ja Siilinjärvi. Viime vuoden kallein kunta Savonlinna asettuu neljänneksi tässä laajennetussa vertailussa. Muita huokeimpia kuntia Seinäjoen lisäksi asua ovat Turku ja Vaasa. Joensuu, joka oli vuonna 2017 edullisin paikka asua, löytyy nyt sijalta seitsemän. Keskimäärin asumiskustannukset ovat reilut 3 700 euroa vuodessa.

Suurimmat kustannusten erot selittyvät lämmityskuluilla. Saman 120 m2 talon sähkölämmitys (energia, siirto ja verot) maksaa Siilinjärvellä 2 176 euroa, kun Turussa vastaava kustannus on vain 1 514 euroa. Ero on yli 660 euroa! Kotitalous voi kilpailuttamalla saada hyötyä energian hinnasta. Silti suurimmat eroavaisuudet löytyvät sähkön siirtomaksuista. Kajaanilaisperhe maksaa lämmityksestä siirtomaksua liki 860 euroa, kun omakotiperhe Jyväskylässä maksaa siirrosta reilut 460 euroa, ero on 400 euroa. Siirron kiinteän perusmaksun osalta kallein perusmaksu on Kajaanissa, 29,60 euroa kuukaudessa, ja edullisin Tampereella, 3,98 euroa. Vuositasolla näiden ero on yli 307 euroa.

Suuret erot kuntien välillä löytyvät myös kiinteistöverotuksesta ja vesimaksuista. Omakotiliitto sai syksyllä 2017 torjuttua kiinteistöveron alarajojen korotuksen, jonka seurauksena kiinteistöveron pakkokorotuksilta vältyttiin useassa kunnassa. Kiinteistövero on kuitenkin korkea erityisesti kasvukunnissa.  Kallein kiinteistövero on Espoossa 802 euroa ja edullisin Kontiolahdella alle 200 euroa, erotus yli 600 euroa. Vesimaksuissa (vesi, jätevesi ja hulevesi) korkeinta taksaa maksetaan Ylöjärvellä (1 103 €), kun Raahessa vesimaksut ovat puolet halvempia (538 €).  Merkillepantavaa on, että vesimaksut muodostavat jo 21 % koko kunnallisista asumismenoista.

Menojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös kunnallisveroprosenttiin. Raisiossa ja Järvenpäässä, joissa omakotiasuminen on kalleinta, kunnallisveroprosentti on 19,75 %, mutta kolmanneksi kalleimmassa kunnassa, Siilinjärvellä, kunnallisvero on jopa 21,25 %. Seinäjoki, jossa asuminen on edullisinta, kunnallisveroprosentti on 21, Turussa 19,5 ja Vaasassa 20. Kunnissa harjoitetaan selkeästi erilaista vero- ja maksupolitiikkaa.


OMAKOTILIITTO: JÄÄDYTYS KOROTUKSILLE JA TEHOKKUUTTA ENERGIA- JA KUNTAYHTIÖIDEN TOIMINTAAN

Vaikka tuloerot eivät tällä hallituskaudella ole kasvaneet, kotitalouksien asumismenot ovat eriytyneet Suomessa merkittävästi. Kuntien rooli asumisessa ja asumiseen liittyvissä kustannuksissa tulee korostumaan edelleen, kun sotetehtävät ja soterahoitus siirtyvät maakunnille. Vaarana on, että kunnallisveron jäädytyksen yhteydessä, muut maksut kuten kiinteistövero, vesi- ja jätemaksut paikkaavat kuntien kassaa.  Jatkuvaan asumismenojen kasvuun on puututtava välittömästi, ja sote-/maakuntauudistuksista johtuviin rahoitusmuutoksiin tarvitaan jäädytys myös asumisen kustannusten korotuksille. Asuminen on kuitenkin perustarve, Omakotiliitto muistuttaa.

”Kun kuntapäättäjien resursseja vapautuu maakuntauudistuksen seurauksena, keskiöön tulee asettaa energiayhtiöt ja kuntien palveluyhtiöt. Asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa, kun energia- ja kuntayhtiöiden päätöksentekoon lisätään avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä ja toimintaan tehokkuutta”, peräänkuuluttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Ylipäätään talouden ja työllisyyden parantuessa kuntien tulee keskittyä asumisen ja elämisen palveluiden parantamiseen, jotka houkuttelevat perheitä muuttamaan kuntaan ja lisäämään tuloja kuntaan.  


Liite:
Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

Lisätietoja:
Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, korjauskustannuksia, asunnon vakuutuksia eikä vartiointia.

Huomioitavaa, että lämmityksen (14.000 kWh/v) ja käyttösähkön (4.000 kWh/v) kulutuslukemia on muutettu vuoden 2017 julkaisusta. Tulokset eivät näiltä osin ole vertailukelpoisia.

Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua.