Punainen Risti kehittää vastaanottotoimintansa laatua – myös kustannuksissa isoja säästöjä

Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut voimakkaasti. Samalla kun vastaanottokeskuksia suljetaan, Suomen Punainen Risti on keskittynyt kehittämään toimintansa laatua ja sitä myöten saavuttanut merkittäviä säästöjä. Tästä yhtenä esimerkkinä on siirtyminen laitoskeittiöistä omatoimiseen ruokailuun.

Suomen Punainen Risti perusti viime syksynä nopeassa tahdissa lähes sata vastaanottoyksikköä. Yksiköt perustettiin Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta Punaisen Ristin viranomaisia tukevan tehtävän mukaisesti.

– Vuosi sitten onnistuimme laajentamaan toimintaamme erittäin nopeasti ja tilanne pysyi hallinnassa koko Suomessa. Operaatio onnistui pitkän kokemuksemme, tuhansien vapaaehtoisten, sitoutuneen henkilökunnan ja viranomaisten kanssa etukäteen tehtyjen suunnitelmien ansiosta, kertoo Suomen Punaisen Ristin järjestöjohtaja Marita Salo.

Laitosruokailusta luopuminen tuo merkittäviä säästöjä

Valmiita tiloja vastaanottoon oli vain vähän saatavilla, joten suurimmassa osassa kiinteistöjä jouduttiin tekemään muutostöitä. Nämä investointikustannukset ovat näkyneet korkeina vuorokausihintoina, erityisesti muuta maata kalliimmalla pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna kustannuksia on monin toimin pystytty laskemaan merkittävästi.

– Merkittävimpiä säästöjä on tuonut vuokra- tai muiden palvelusopimusten uudelleenneuvottelu ja laitosruokailusta omatoimiruokailuun siirtyminen, kertoo järjestöjohtaja Salo. Esimerkiksi SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella siirtyminen laitosruokailusta omatoimiruokailuun säästää ruokailusta syntyviä kuluja keskuksesta riippuen 10–50 prosenttia.

– Nopeimmillaan olemme kuroneet umpeen alkuinvestoinneista syntyneet kustannukset kuukaudessa. Mahdollisuus valmistaa itse oma ruoka lisää samalla turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja parantaa vastaanottoyksikön ilmapiiriä, kertoo SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen.

Toiminnan tehostamisessa apuna on ollut myös SPR:n kansainvälinen osaaminen. Maanjäristyksissä ja tulvissa maailmalla käytettyä liikkuvaa terveysyksikköä muokattiin Suomen oloihin, ja liikkuvan yksikön avulla mm. turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastukset on pystytty tekemään nopeasti ja tehokkaasti. – Yksikön avulla lakisääteisten terveyspalvelujen saatavuus keskuksissa on pystytty turvaamaan, kertoo järjestöjohtaja Salo.

Tavoitteena valtakunnallisesti yhtenäinen laatu ja varhainen kotoutuminen

Toiminnan laatua on parannettu myös lisäämällä yhteistyötä, tiedon vaihtoa ja oppien jakamista kaikkien vastaanottoyksiköiden kesken. Valtakunnallista ohjeistusta ja koulutusta on lisätty. Tavoitteena on varmistaa, että toiminnan laatu on valtakunnallisesti yhdenmukaista ja kustannustehokasta.

Vastaanottotoiminnan kehittämisessä on kiinnitetty huomiota myös varhaiseen kotoutumisen tukeen. Onnistunut kotoutuminen alkaa jo ensimmäisinä päivinä ja viikkoina vastaanottokeskuksissa. Suomen Punaisen Ristin työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät Suomen kulttuuria ja tapoja tutuksi monin tavoin heti turvapaikanhakijan saavuttua yksikköön. Silloin halu oppia kieltä ja kulttuuria on monesti korkeimmillaan.

Myös yhteistyötä oman paikkakunnan ja työnantajien välillä on lisätty. Kymmenet turvapaikanhakijat ovat jo päässeet kokeilemaan tutustumisjaksoja yrityksissä, ja joillekin jakso on poikinut työpaikankin.

– Vaikka kielteisiä päätöksiä tulee nyt paljon, moni on myös saanut oleskeluluvan ja siirtyy kuntiin. Vapaaehtoiset auttavat suuresti sopeutumisessa paikkakunnalle ja tärkeiden verkostojen luomisessa, sanoo järjestöjohtaja Salo. Mukaan toimintaan pääsee edelleen.

Vastaanottotoiminta on osa Punaisen Ristin avustusketjua

Vastaanottotoiminnassa toimi vuoden 2015 aikana lähes 8500 Punaisen Ristin vapaaehtoista. Lisäksi Punainen Risti tarjosi kanavan auttaa myös tuhansille muiden järjestöjen vapaaehtoisille.

Vastaanottotoiminta on osa Punaisen Ristin liikkeen avustusketjua kriisimaista Suomeen. Suomen Punainen Risti on ylläpitänyt vastaanottokeskuksia viranomaisten tukena vuodesta 1990. Keskuksia johdetaan kustannustehokkaasti ja Punaisen Ristin periaatteita, kuten inhimillisyyttä ja puolueettomuutta, noudattaen.

Kiireen keskelläkin turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa kunnioitettiin ja heille pystyttiin tarjoamaan lääkinnällistä apua, suojaa ja ruokaa.

Lisätiedot:

Suomen Punaisen Ristin järjestöjohtaja Marita Salo, p. 020 701 2012 

Yrityksestä

Suomen Punainen Risti toimii n. 86 000 jäsenen ja n. 45 000 aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Olemme yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö keskittyy kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on monipuolinen: ensiapukoulutus ja -ryhmätoiminta, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, maahanmuuttajien tukeminen, Veripalvelu, Nuorten turvatalot, Kontti-kierrätystavaratalot, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi jne. Lisäksi Suomen Punainen Risti antaa hätäapua maailmalla katastrofien jälkeen ja tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Suomen Punainen Risti perustettiin vuonna 1877.

Tilaa