Vuosi Haitin maanjäristyksestä – hätäaputyö jatkuu edelleen

Keskiviikkona 12.1. tulee kuluneeksi vuosi Haitin maanjäristyksestä. Haitin katastrofin jälkeinen hätäapuvaihe on kestänyt poikkeuksellisen kauan, ja vasta tänä vuonna otetaan ensimmäisiä askeleita maan varsinaisessa jälleenrakentamisessa.

– Yleensä suurten katastrofien jälkeinen hätäapuvaihe kestää noin puoli vuotta. Koska Haitin tilanne oli erittäin vaikea jo ennen maanjäristystä, on hätäaputarvikkeiden ja esimerkiksi puhtaan veden jakaminen Haitissa edelleen välttämätöntä, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun päällikkö Päivi Laurila

Maanjäristysalueen suurin ongelma on majoitus. Vuosi maanjäristyksen jälkeen yli miljoona haitilaista asuu edelleen telttaleireissä. Vuoden loppuun mennessä Punainen Risti on rakentanut väliaikaismajoituksen 2524 perheelle. Hätämajoitusteltan Punainen Risti on toimittanut 125 600 perheelle.

Uusien kotien rakentamista ja muuta jälleenrakennusta hidastaa etenkin maan epäselvä maanomistusjärjestelmä. Sen vuoksi riittävän suurien maa-alueiden löytäminen ihmisten majoittamiseksi on kestänyt huomattavasti odotettua kauemmin.

– Pitäisi löytää rakentamiseen sopivaa, vapaata maata ja tietää, kuka tämän maan omistaa. Tähän liittyy monia ongelmia, sillä maanomistajaa ei välttämättä tiedetä tai hän on voinut menehtyä maanjäristyksessä. Ilman lupaa emme voi rakentaa mitään, Laurila kuvaa hankalaa tilannetta.

Kodit on rakennettava sinne missä on kouluja ja työtä

Maanomistuksen lisäksi Haitin jälleenrakennusta hidastaa valtava määrä maanjäristysromua, joka tukkii edelleen Port-au-Princen ja muiden järistyksessä vaurioituneiden kaupunkien katuja. Arviolta 20 miljoonaa kuutiota kivimurskaa on raivattava tieltä, jotta uusia rakennuksia voidaan ryhtyä rakentamaan.

– Täytyy myös muistaa, ettei koti tarkoita ainoastaan neljää seinää ja kattoa. Täytyy varmistaa, että asunnossa on saatavilla puhdasta vettä ja että viemäröinti toimii.

– Uusia taloja tulisi rakentaa sinne, missä ihmiset haluavat asua ja missä he voivat tienata elantonsa. Jos taloja ei rakenneta sinne, missä lapset voivat käydä koulua ja mistä vanhemmille löytyy työtä, siirtyvät ihmiset vain takaisin telttoihin. Tällöin riski telttaslummien syntymiseen on erittäin suuri, Laurila toteaa.

Toiveikkaimmin Punainen Risti suhtautuu lievästi vaurioituneiden talojen korjaamiseen Port-au-Princessa. Hallituksen arvioiden mukaan noin 78 prosenttia pääkaupungin rakennuksista voidaan korjata asuinkelpoisiksi. Kansainvälinen Punainen Risti panostaakin jatkossa näiden rakennusten korjaamiseen ja kotiinsa palaavien ihmisten tukemiseen.

Suomen Punainen Risti panostaa ennaltaehkäisyyn

Avustustyö Haitissa jatkuu vielä pitkään ja painopiste tulee siirtymään yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Tarkoituksena on, että esimerkiksi koleran hoitoon liittyvä tietotaito saadaan siirrettyä paikallisille terveysalan ammattilaisille ja Haitin Punaiselle Ristille.

– Marraskuussa suljetun kenttäsairaalan tarvikkeet ja välineistö on jo jaettu paikallisille sairaaloille. Myös suurin osa sairaalassa työskennelleistä haitilaisista jatkaa töitään nyt julkisen terveydenhuollon puolella ja jakaa osaamistaan työkavereilleen, Laurila kertoo.

Suomen Punaisen Ristin liikkuva klinikka jatkaa edelleen toimintaansa Haitissa. Klinikalla hoidetaan perusterveydenhoitoa tarvitsevia potilaita, mutta keskitytään nyt myös koleran hoitoon. Koko vuoden ajan avustustöissä mukana olleet Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat tärkeässä asemassa myös koleran ennaltaehkäisemissä ja hoidossa.

– Haitin Punainen Risti on ollut alusta alkaen erittäin aktiivinen toimija. Esimerkiksi koleraepidemian puhjettua se on tehnyt runsaasti ennaltaehkäisevää työtä ja tiedotusta yhdessä muiden Punaisten Ristien kanssa. Kokemuksen myötä Haitin Punaisesta Rististä voi tulla kolerahoidon asiantuntija, joka voi jatkossa sammuttaa pienemmät epidemiat ilman ulkopuolista apua.

Suomen Punaisen Ristin apu Haitiin

  • Kenttäsairaala, jossa hoidettiin vuoden aikana yli 70 000 potilasta . Sairaala lähetettiin yhteistyössä Saksan Punaisen Ristin kanssa, rahoitus saatiin ulkoministeriöltä.
  • Liikkuva klinikka, joka toimii edelleen ja hoitaa 150-200 potilasta päivässä. Klinikka on laajentanut toimintaansa koleranhoitoon sekä ennaltaehkäisyyn. Klinikan rahoitti ECHO.
  • 150 tonnia avustustarvikkeita , muun muassa Suomen Punaisen Ristin historian suurin lentorahtilähetys, joka sisälsi etenkin hätämajoitustarvikkeita sekä vedenpuhdistusyksiköitä.
  • vuoden 2010 aikana yhteensä 139 suomalaista avustustyöntekijää . Heistä suurin osa on terveydenhuoltoalan ammattilaisia.  
  • Suomen Punaisen Ristin Haiti-keräys on tuottanut 4,2 miljoonaa euroa .

Voit auttaa Haitin maanjäristyksen uhreja lahjoittamalla Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston tilille numero 221918-68000 ja netissä osoitteessa www.lahjoita.fi.

Lisätietoja:

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun päällikkö Päivi Laurila , 040 195 9121 tai 020 701 2035
Punaisen Ristin tiedottaja Haitissa: Hilkka Hyrkkö , +509 3900 4497 ja hilkka.hyrkko@finrc.fi  
www.punainenristi.fi/haiti

Yrityksestä

Suomen Punainen Risti toimii n. 86 000 jäsenen ja n. 45 000 aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Olemme yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö keskittyy kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on monipuolinen: ensiapukoulutus ja -ryhmätoiminta, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, maahanmuuttajien tukeminen, Veripalvelu, Nuorten turvatalot, Kontti-kierrätystavaratalot, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi jne. Lisäksi Suomen Punainen Risti antaa hätäapua maailmalla katastrofien jälkeen ja tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Suomen Punainen Risti perustettiin vuonna 1877.

Tilaa

Multimedia

Multimedia