Armo ja herätysjulistus voivat kulkea käsi kädessä

Kirkkokansan raamattupäivä kokosi lauantaina Lahden Ristinkirkkoon kuutisensataa osallistujaa. Laulukirja Viisikielisestä raikuivat kappaleet Mikko Nikulan ja Kyntäjä-yhtyeen säestyksellä. Puheet käsittelivät Tulkoon valtakuntasi –teemaa.

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela korosti, että herätyksessä Pyhä Henki osoittaa ihmisille heidän syntisyytensä, kirkastaa Jeesuksen sovitustyön ja ilmoittaa, että Jeesus on voittanut pahan. Herätys on näin ollen synnin ja armon jatkuvaa kirkastumista.

- Herätys merkitsee aina paluuta Raamattuun, niin että Jumala alkaa puhua meille sanansa kautta.

Sovintoon itsensä ja muiden kanssa

Sovinnon merkityksestä puhui psykoterapeutti ja perheneuvoja Saara Kinnunen. Hän kertoi näkevänsä työssään, kuinka kipeästi ihmiset tarvitsevat sovintoa sekä toisten ihmisten että itsensä ja oman menneisyytensä kanssa. Kinnunen totesi, että Raamatussa sana pelastus merkitsee sielun pelastumisen lisäksi myös paranemista ja vapautumista.

- Jumala on kiinnostunut ihmisestä kokonaisuutena. Jeesuksen tehtäviin kuului parantaa ne, joiden mieli on murtunut, ja julistaa vangituille vapautusta.

Väärin kohdelluksi tulemisen jälkeen ihminen voi päästä eteenpäin vain kohtaamalla totuuden: uhrin asemaan ei tarvitse jäädä.

- Suru on tervehdyttävä tunne, joka tekee tilaa sovinnolle. Kysymys on, haluanko antaa anteeksi ja päästää irti menneisyydestä ja sen vaikutuksesta.

Säilyttämisen arvoinen perintö

Viidennen herätysliikkeen perinnöstä ja näystä puhuivat Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala sekä Opiskelija- ja Koululaislähetyksen pääsihteeri Jussi Miettinen. Junkkaala myönsi, että viidennen herätysliikkeen historiaan mahtuu virheitä, joista tulisi ottaa oppia niin, että edellytyksetön armo ja herätysjulistus voivat kulkea yhdessä. Hän nosti vuosikymmenien varrelta esimerkkejä säilyttämisen arvoisista perinnöistä.

- Frans Hannulan perintönä meidän tulisi säilyttää sovituksen evankeliumi ja armollinen rakkaus ihmisiä kohtaan. Urho Muroman perintöä on muun muassa Raamattu-uskollisuus ja oppiminen muilta herätysliikkeiltä. Pohjoismaisesta luterilaisesta herätyskristillisyydestä on kajastanut lain ja evankeliumin erottamisen kirkas valo.

Jussi Miettinen muistutti, että herätys alkaa rukouksesta.

- Jumala kutsuu meitä nöyryyteen. Onko elämässämme ja liikkeessämme tukkeutuneita kaivoja? Onko meillä yhä ensirakkaus Jeesusta kohtaan? Jumalan seurakunta on sitä varten, että se kertoo hyvää uutista Jeesuksesta. Tämä näky kutsuu pysähtymään: onko tärkein yhä kaikkein tärkein?

Rakkaus kutsuu liikkeelle

Lähetysyhdistys Kylväjän työalajohtaja Taneli Skyttä nosti esille maailman 2 miljardia ihmistä, jotka eivät ole vielä kuulleet Jeesuksesta. Esimerkkinä nykyaikaisesta lähetystyöstä Skyttä mainitsi Kylväjän Mongoliassa tekemän urheilulähetystyön, jossa peliharjoitusten lomassa opetetaan hyvistä arvoista ja Jeesuksesta.

Skyttä peräänkuulutti uskollisuutta tehtävän loppuunsaattamisessa, mihin tarvitaan urheilujoukkueen tapaan rohkeutta, kestävyyttä, yhteispeliä, valmennusta ja johtamista. Ilman hyviä valmentajia ja johtajia joukkue ei pääse päämääräänsä. Tärkeintä on kuitenkin keskittyminen Jeesukseen.

- Jeesus kutsuu meitä ensin olemaan hänen kanssaan, jotta hän voi lähettää meidät matkaan.

Medialähetys Sanansaattajien mediatoimittaja Merja Kauppinen haastoi miettimään, teemmekö ja tuemmeko lähetystyötä vain omantunnon rauhoittamiseksi vai välitämmekö oikeasti ihmisistä.

- Rakkauden kaksoiskäsky ei saisi muodostua meille taakaksi, vaan sen tulisi vapauttaa meidät elämään niin kuin Jumala on tarkoittanut. Kristuksen ruumis on tarkoitettu olemaan liikkeellä; me emme saa halvaannuttaa sitä omalla toimimattomuudellamme.

Uskolle ja papeille yhä tarvetta

Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja totesi, että kristilliseen uskoon on kaikkina aikoina kuulunut Jeesuksen paluun odotus. Meidän ei tule kuitenkaan tarkkailla liiaksi ulkoisia merkkejä tai yrittää ennustaa tarkkaa ajankohtaa.

- Voimme varautua Jeesuksen paluuseen ainoastaan olemalla valmiit koko ajan. Se tarkoittaa elämistä uskon yhteydessä Jeesukseen ja myös seurakuntayhteydessä elämistä.

Päivä päättyi messuun, jossa kenttäpiispa Pekka Särkiön saarnan aiheena oli ”Tulkoon rauha”. Jeesus lupasi seuraajilleen sisäisen rauhan, joka kestää myös vaikeuksissa ja rauhattomissa oloissa.

- Sodan aikana uskonto nähtiin puolustamisen arvoiseksi yhdessä muiden vapauksien rinnalla. Tänään monet puhuvat äänekkäästi uskontoa vastaan ja haluavat siirtää sen pois julkisesta elämästä, kuten koulusta tai armeijasta. Sotilaspappien työn merkitys kuitenkin tunnustetaan puolustusvoimissa, sillä papin antamalle tuelle ja uskolle on tarvetta.

Kirkkokansan raamattupäivän järjestivät Keski-Lahden seurakunta, Lähetysyhdistys Kylväjä, Kansanlähetys, Suomen Raamattuopiston Säätiö sekä Opiskelija- ja Koululaislähetys. Päivä järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Ensi vuonna tapahtuma pidetään Helsingissä.

Lisätiedot:

Seppo Vänskä, päätoimikunnan pj, seppojuvanska@gmail.com

Ilkka Kontturi, tiedottaja, Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, ilkka.kontturi@opko.fi , 044 733 1540

Yrityksestä

Suomen Raamattuopiston Säätiö on Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuva itsenäinen kristillinen järjestö, jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, opettaa Raamattua, tarjota ihmisille hengellinen koti ja tukea lähetystyötä. Raamattuopiston keskuspaikka on Kauniaisissa, jossa toimii kristillinen kansanopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) toimipaikka. Raamattuopistossa järjestetään pitkiä ja lyhyitä raamattukursseja sekä muuta koulutusta ja tapahtumia. Diakissa voi suorittaa sosionomi amk-tutkinnon ja saada kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Raamattuopisto järjestää yhdessä luterilaisten seurakuntien kanssa toimintaa eri puolilla Suomea. Vuokatissa ja Oulussa järjestöllä on kristilliset loma- ja kurssikeskukset. Raamattuopiston kustannusliike Perussanoma julkaisee kirjallisuutta sekä Elämään- ja Perusta-lehtiä. Raamattuopiston ystävien yhdyssiteenä toimii Suomen Raamattuopiston Ystävät ry ja sen jäsenlehti Ystäväviesti. Säätiöllä ja sen kustannusliikkeellä on noin 60 palkattua työntekijää ja yli 300 vapaaehtoista. Raamattuopiston talous on suureksi osaksi vapaaehtoisen tuen varassa. Suomen Raamattuopiston SäätiöHelsingintie 1002700 Kauniainenp. 09 5123 910info@sro.fiwww.sro.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia