Ammattien syöpävaaroista menossa laaja tutkimus
Ammattien syöpävaaroista on meneillään tähän asti yksi laajimmista tutkimuksista, joka kattaa kaikki Pohjoismaat. Yhteispohjoismaisessa tutkimusaineistossa on tietoja parista kymmenestä miljoonasta ihmisestä, joille kertyy noin neljä miljoonaa syöpätapausta.
Ammattien syöpävaaroja koskevan tutkimuksen johtaja on dosentti Eero Pukkala, joka toimii Suomen Syöpärekisterin tilastojohtajana.
- Pohjoismaissa on valtavan hienot tietovarannot tällaista laajaa tutkimusta varten. Täällä myös on opittu hyödyntämään tietoja tehokkaasti, sanoo tilastojohtaja Pukkala.
- Monet pohjoismaiset tulokset työaltistusten ja syöpien välisistä yhteyksistä ovat täysin yleistettävissä kaikkialle maailmaan. Niistä on hyötyä vaikkapa kehitysmaissa, joissa monet senkaltaiset haitallisiksi todetut työmenetelmät, jotka meiltä on jo saatu poistetuksi, ovat yhä tavallisia.
Pukkalan kansainvälinen ryhmä sai vuoden 2007 työhön Pohjoismaiden syöpäunionin suurimman apurahan, 180 000 euroa. Tutkimuksen perustaviin vaiheisiin on myönnetty aiempina vuosina 220 000 euroa. Pohjoismaiden syöpäunioni jakoi tutkimukseen vuoden 2006 lopulla yli miljoona euroa.
- Pohjoismaiden syöpäunionin linja suunnata tutkimusrahoitusta nimenomaan rekisteripohjaiseen tutkimukseen on viisas: rahalla saadaan aikaan järeitä tuloksia, Eero Pukkala sanoo.
Pohjoismaissa on aiemminkin yhdistetty ammattinimikkeitä ja syöpärekisterien tietoja.
- Tuolloin mukana oli 54 ammattinimikettä ja 32 eri syöpätyyppiä. Nyt tehtävä tutkimus on olennaisesti laajempi ja tähtää niiden kemikaalien ja työprosessien vaikutusten yksilöimiseen, jotka aiheuttavat syöpävaaran vaihtelua ammattiryhmien välille.
- Aineiston valtava koko tarjoaa mahdollisuuden myös harvinaisten syöpien ja ammattien välisen yhteyden selvittämiseen. Niistä ei kukaan maailmassa tiedä vielä oikein mitään, kertoo Pukkala.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että Pohjoismaissa miesten syöpävaarallisin ammatti on tarjoilija. Tarjoilija sairastuu syöpää kaksi kertaa niin usein kuin maanviljelijä, jolla syöpävaara on pienin. Naisten syöpävaarallisimmat ammatit löytyivät puolestaan tupakkateollisuudesta.
Yksittäisissä syöpätaudeissa ammattien välillä voi olla moninkertaisia eroja, esimerkiksi keuhkosyövässä jopa monikymmenkertaisia. Useinkaan ei silti pystytä nimeämään niitä syitä, jotka erot aiheuttavat. Nyt siihen on entistä paremmat mahdollisuudet.
- Työterveyslaitos on kehittänyt Timo Kauppisen johdolla tietokannan siitä, mitä haitallisia aineita ja kuinka isoina pitoisuuksina eri ammateissa on käytetty viime vuosikymmeninä. Osana tutkimustamme tehdään samanlaiset työaltistusmatriisit kaikille muillekin pohjoismaille.
- Lisäksi keräämme tietoja muiden kuin suoranaisesti työstä johtuvien riskitekijöiden, kuten tupakoinnin, liikunnan ja ylipainon, esiintyvyydestä. Näin pystymme erottamaan elintapatekijöiden ja varsinaisten ammatillisten tekijöiden vaikutukset toisistaan, Eero Pukkala sanoo.
Naisten työperäistä syöpää tutkittu vähän
- Tutkittavia kohteita ovat perinteisten kemikaalien lisäksi myös nykyisen työelämän uudet haasteet, esimerkiksi stressi, työliikunnan vähyys ja työuran takia myöhentyneen lasten hankinnan aiheuttama syöpien lisäys, Pukkala toteaa.
- Nyt meneillään olevassa hankkeessa painotetaan erityisesti naisten työperäisten syöpien tutkimusta, koska niistä tiedetään ennestään aika vähän.
- Pohjoismaissa naisten osuus työelämässä on suuri, joten naisten työhön liittyvät terveyskysymykset ovat hyvin tärkeitä. Ensisynnyttäjien ikä on viidessäkymmenessä vuodessa kohonnut 23 vuodesta 28:aan. Voimme nyt arvioida esimerkiksi, miten pitkä opiskelu ja työelämän paineet perhesuunnitteluun vaikuttavat rinta-, kohtu- ja munasarjasyövän vaaraan.
Suuren tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia alkaa tulla julkisuuteen vuoden 2007 aikana.
Lisätiedot
Tilastojohtaja, dosentti Eero Pukkala
puh. (09) 1353 3224, GSM 050 300 2413