Denis Patkovic tutki harmonikkamusiikin syvintä olemusta ja muusikon sietokykyyn vaikuttavia tekijöitä

Report this content

Harmonikkataituri Denis Patkovic syventyi taiteellisessa tohtorintutkinnossaan konserttiharmonikalle sävellettyyn kirjallisuuteen ja sille tehtyihin transkriptioihin. Hänen tutkintoprojektinsa sisälsi viiden teoksen maailman kantaesitykset ja kuusi Suomen ensiesitystä. Kirjallisessa opinnäytetyössään Patkovic keskittyi taiteilijoiden resilienssiin - joustavuuteen ja sietokykyyn, joiden avulla he voivat kohdata elämän vastoinkäymisiä rakentavalla tavalla. Patkovicin taiteilijakoulutuksessa valmistuva tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 1. joulukuuta 2018.

Patkovicin tutkintoon kuuluva taiteellinen projekti koostui neljästä konsertista ja CD-äänityksestä. Jokaisella näistä oli erityinen teema. Ensimmäisessä konsertissa ”Goldmine Variations” kuultiin Johann Sebastian Bachin Goldberg-variaatiot ja Jukka Tiensuun Erz -sarja harmonikalle. Toinen konsertti esitteli erityisesti suomalaista harmonikalle sävellettyä nykymusiikkia. Kolmannessa konsertissaan Patkovic tarjoili klassisen harmonikan vakio-ohjelmistoa, joka edusti erilaisia sävellystyylejä viimeisen 40 vuoden ajalta. Neljännen jatkotutkintokonserttinsa ”Balkan Beat” yhteydessä Patkovic teki yhteistyötä viiden nykysäveltäjän kanssa. Jatkotutkintokokonaisuuden viides osa oli ainutlaatuinen CD-nauhoitus, jolla esitetään Johann Sebastian Bachin pianokonsertot ensimmäistä kertaa harmonikan ja orkesterin yhteistulkintana.

Optimismi, itsetunto ja luotettujen ihmisten henkilökohtainen tuki auttavat

Tutkielmassaan Patkovic pureutui resilienssin käsitteeseen ja siihen, miten se ilmenee taiteilijoiden kyvyissä kohdata ongelmatilanteita. Hän vertaili kolmea historiallista taiteilijaa (Ludwig van Beethoven, Vladimir Horowitz ja Glenn Gould) kolmeen elävään taiteilijaan (Stefan Hussong, Wolfgang Dimetrik ja Ioanna Avraam). Hän lähestyi historiallisia taiteilijoita kirjallisuuden ja nykytaiteilijoita haastattelujen avulla. Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä - henkistä vahvuutta ja joustavuutta, kykyä kohdata vaikeuksia ja selviytyä niistä eteenpäin. 

- Minulla oli elämässäni henkilökohtainen kokemus, jossa pidin konserttia ja kaikki meni täysin väärin. Halusin selvittää, ovatko muut muusikot - suuremmat, lahjakkaammat kuin minä, jopa musiikin historian suurimmat nerot - voineet myös kokea tällaisia hetkiä? Miten he käsittelivät niitä tilanteita? Ehkä heillä oli tapoja, tietoa, kyky tai jokin menetelmä, josta en tiennyt. Sitä ominaisuutta, jota tarvitsemme tällaisten hetkien välttämiseksi, kutsutaan yleisesti kirjallisuudessa resilienssiksi, Patkovic kertoo.

Patkovic totesi, että muusikoiden kannalta olennaisimmat resilienssiä lisäävät tekijät ovat optimismi, itsetunto ja luotettujen ihmisten tarjoama henkilökohtainen tuki.

- Nämä tekijät voivat vaikuttaa taiteilijan mielenterveyden säilymiseen sekä myös hänen parantumiseensa. Opettajan rooli on tässäkin mielessä erittäin tärkeä. Taiteellisen lahjakkuuden kehittämisen ohella opettajien tulisi myös tukea näiden sietokykyä lisäävien tekijöiden kehittymistä opiskelijoissaan, Patkovic toteaa.

Lisätietoja (englanniksi):
Denis Patkovic
denispatkovic@web.de

Denis Patkovicin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
1.12.2018 klo 12, Musiikkitalo, Organo

Tilaisuus on englanninkielinen.

Kirjallinen työ: Resilienz in der Musik ‒ Erörterungen zu den Fähigkeiten von Künstlern, mit Krisen im Leben umzugehen (Resilience in Music – viewpoints of the artists’ abilities to deal with crises in life.)

Taiteellinen opinnäyte: To display different aspects of literature for concert accordion.

Kirjallisen työn tarkastajat: Annikka Konttori-Gustafsson, Roberto Lalli delle Mallebranche

Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Jukka Tiensuu, Matti Rantanen, Mie Miki, Kimmo Hakola, Helka Kymäläinen

Tarkastustilaisuuden valvoja: Anne Kauppala

Lisätietoja tohtorikoulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa

 

www.uniarts.fi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa. Se kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

Avainsanat: