Väitös: Kuuntelutaito on keskeinen menestystekijä tulevaisuudessa

Tiedote medialle 29.1.2018, julkaistavissa heti

Olli-Taavetti Kankkunen loi raamit perusopetuksen kuuntelukasvatukselle Suomessa

Vaikka suuri osa suomalaisen peruskoulun opetuksesta perustuu edelleen kuunteluun, kuuntelutaitoja ei juuri erikseen opeteta. MuM, Tampereen yliopiston normaalikoulun musiikin lehtori Olli-Taavetti Kankkunen esittää väitöstutkimuksessaan, että kuunteluopetus otettaisiin yhä tiiviimmäksi osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa. – Hyvät kuuntelijat ovat tulevaisuuden menestyjiä, Taideyliopiston SIbelius-Akatemiassa 10. helmikuuta väittelevä Kankkunen toteaa.

Tekniikan mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat vaikuttaneet kuuntelutapoihimme. Kuuntelutaidosta on tullut yhä oleellisempi osa meitä­ ja arkipäiväämme. Tampereen yliopiston normaalikoulussa musiikin lehtorina työskentelevä Kankkunen toteaa väitöstutkimuksessaan, että tällä äänen jokapaikkaistumisella on merkitystä identiteettimme muovautumiselle ja jokapäiväiseen elämäämme. Hän esittää, että hyvät kuuntelijat ovat tulevaisuuden menestyjiä, sillä he pystyvät sujuvaan vuorovaikutukseen muiden kanssa. Kankkunen haluaakin kehittää nuorten kriittistä kuuntelutaitoa ja lisätä ymmärrystä siitä, miten ihminen omalla toiminnallaan vaikuttaa ääniympäristöönsä.

- Kuuntelukasvatuksessa opitaan äänen välityksellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Se kattaa niin puheen, musiikin kuin äänimaiseman ja se tulisi ulottaa myös esimerkiksi toisen ihmisen kuuntelemiseen, Kankkunen huomauttaa.

Kankkunen esittää väitöksessään, että koulujen perusopetuksessa annettavan kuuntelukasvatuksen tulisi koskea koko kouluyhteisöä ja kaikkia oppiaineita. Hänen näkemyksensä mukaan jokainen koulussa toimiva aikuinen onkin kuuntelukasvattaja. Kankkunen rakentaa väitöstutkimuksessaan kuuntelukasvatuksen teoriaa, joka tukee ääniympäristön analyyttisen ja kokemuksellisen kuuntelun opettamista musiikkikasvatuksessa. Tutkimus nostaa esille kuuntelun ja erityisesti äänen välittävän tehtävän kaikessa vuorovaikutuksessa. Siinä ehdotetaan, että ääniympäristön kokemuksellinen, kriittinen ja eettinen kuuntelu nostetaan musiikkikasvatuksessa musiikillisen äänen kuuntelun rinnalle. Konkreettisesti kouluissa voidaan tehdä oppilaiden kanssa esimerkiksi äänikävelyjä sekä kerätä ja editoida ääniä.

Lisätietoja:
Olli-Taavetti Kankkunen
olli-taavetti.kankkunen@uniarts.fi
+358 50 5415471

Olli-Taavetti Kankkusen väitöstilaisuus
Musiikkitalo, Sonore-sali, Mannerheimintie 13 a, 10.2.2018 klo 12

Väitöskirjan otsikko: Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa – kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta
Vastaväittäjät: Kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos Eija Kauppinen (Opetushallitus) ja äänimaisematutkija, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä (Itä-Suomen yliopisto)
Tilaisuuden valvoja: Musiikkikasvatuksen professori Heidi Westerlund, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa. Se kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

www.uniarts.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Opiskelijoita on yhteensä noin 2100 ja henkilötyövuosia noin 700. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

Tilaa

Liitteet & linkit