Väitöstutkimus laajentaa esityksen aluetta ei-inhimilliseen

Mikä on esityksen merkitys, ja mitkä ovat sen mahdollisuudet ekokriisien aikakaudella? Mitä merkitsee esitykselle ja subjektiviteetille, jos laajennamme esityksen toimijuuden ja sosiaalisen alueen ihmisen ulkopuolelle? Väitöstutkimuksessaan Tuija Kokkonen tutkii suhdettamme ei-inhimilliseen esitystapahtumassa. Vajavainen kykymme ymmärtää toimintamme ajallisia seurauksia on synnyttänyt uuden aikakauden, jossa ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla vertautuvat geologiseen voimaan. Kokkonen tutkii, miten ei-inhimillisten toimijoiden kautta voi laajentaa aikaperspektiiviä ja keston kokemusta, ja rakentaa esitystä mahdollisen alueena.

Väitöstutkimuksen perusta on esityssarja Muistioita ajasta – esityksiä ei-ihmisten kanssa ja ei-ihmisille (2006–), jossa Kokkonen on työskennellyt eläinten, kasvien ja sään kanssa kehittäen lajienvälisen esityksen käytäntöä ja teoriaa. Kokkonen esittää ajatuksen (ihmisten) heikosta toiminnasta, joka mahdollistaa ei-ihmisten toimijuuden ja määrittää uudelleen esityksen tekijyyden, esittäjyyden ja katsojuuden. Esitys käsitetään lajienvälisenä kokoontumisena, jossa heikkojen toimijoiden ja ei-inhimillisten toimijoiden kanssakäyminen sekä vieraanvaraisuuden etiikka mahdollistavat uudenlaisen poliksen synnyn.

Tuija Kokkonen on esitystaiteilija, tutkija ja opettaja, joka on vuodesta 1996 lähtien tehnyt esityksen ja ekologian kysymyksistä kumpuavia paikkakohtaisia ”luonnon”, ei-inhimillisen ja ajan suhteita tutkivia muistioesityssarjoja. Hän toimii aktiivisesti ekologisen ja posthumanistisen esitystutkimuksen ja -taiteen aloilla Suomessa ja kansainvälisesti. 

--

Filosofian maisteri Tuija Kokkosen väitöstutkimus Esityksen mahdollinen luonto – suhde ei-inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden näkökulmasta tarkastetaan julkisesti (suomeksi) perjantaina 26. toukokuuta 2017 klo 12 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa (Auditorio 1, Haapaniemenkatu 6, Helsinki). Vastaväittäjinä ovat professori, FT Hanna Johansson (Taideyliopiston Kuvataideakatemia) ja professori, TaT Harri Laakso (Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu). Kustoksena toimii taiteellisen tutkimuksen professori Leena Rouhiainen.

Väitöstutkimus on nähtävänä 10 päivää ennen väitöstilaisuutta Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Väitöstutkimus on julkaistu Teatterikorkeakoulun Acta Scenica -sarjassa ja sitä voi ostaa kirjastosta väitöstilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden jälkeen kirjan voi ostaa kirjastosta, tilata verkon kautta tai s-postitse: lib.teak@uniarts.fi tai lukea pdf-muodossa osoitteessa helda.helsinki.fi/teak.

Lisätietoja: Tuija Kokkonen, p. 050 3250708, tuija.kokkonen@uniarts.fi

Yrityksestä

Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Opiskelijoita on yhteensä noin 2100 ja henkilötyövuosia noin 700. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

Tilaa

Multimedia

Multimedia