Polaris Nordic -tutkimuksen tulos: Pohjoismaisista kuluttajista jo 80 % käyttää striimauspalveluita musiikin kuunteluun, YouTube käytetyin palvelu

  • Valtaosa Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin 12-65-vuotiaista käyttää musiikin striimauspalveluita.
  • 80 % kyselyvastaajista kertoi kuuntelevansa striimauspalveluissa musiikkia tai katsovansa musiikkia sisältäviä videoita.
  • Ylivoimaisesti eniten kaikissa Pohjoismaissa kuunnellaan musiikkia YouTubesta ja toiseksi eniten Spotifysta.
  • Musiikkia striimataan enenevässä määrin myös sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa.
  • 67 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että verkkopalveluiden tulisi maksaa musiikin käytöstä korvaus myös musiikintekijöille ja esittäjille.

Ilmaiset musiikkipalvelut edelleen käytetyimpiä erityisesti Suomessa, kärjessä YouTube

Suomessa käytetään edelleen muita Pohjoismaita huomattavasti enemmän striimauspalveluiden ilmaisversioita kaikissa ikäryhmissä. Vain 22 % kyselyvastaajista käyttää palveluiden maksullista versiota, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa (Tanska 43 %, Ruotsi ja Norja 48 %).

Suosituin ilmaispalvelu musiikin kuluttamiseen on Suomessa YouTube: 69 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta, mikä on Pohjoismaista keskiarvoa (60 %) merkittävästi enemmän.

Seuraavaksi eniten musiikkia kuunnellaan Spotifysta, jota käyttää 46 % vastaajista. YouTuben kokonaiskäyttö on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa enemmän kuin Spotifyn käyttö, mutta päivittäiskäytössä Spotifyta käytetään kuitenkin YouTubea enemmän (Spotify 46 %, YouTube 39 %).

iTunesin käyttö on Suomessa jo vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä iTunesia, mikä on sama määrä kuin vuoden 2015 tutkimuksessa.

Musiikin käyttö Facebookissa kasvaa, käyttäjien mielestä olisi oikeudenmukaista, että alustapalvelut maksaisivat tuotoistaan korvauksia myös sisällöntekijöille

Facebookin käyttö on lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa edelliseen tutkimusvuoteen 2015 verrattuna.  Suomen 7 % kasvu oli reilusti suurempi kuin kasvu muissa maissa (Tanska 4 %, Ruotsi ja Norja 2 %). Myös musiikkisisältöjen käyttö Facebookissa on noussut: 32 % suomalaisista kyselyvastaajista kertoi katsovansa musiikkia sisältäviä videoita Facebookissa vähintään viikoittain ja 22 % on katsonut tai jakanut livekeikkoja somepalveluissa, eniten Facebookissa.

Teosto pyrkii yhdessä musiikkituottajia edustavan IFPI:n ja muiden eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vaikuttamaan siihen, että EU turvaisi lainsäädäntömuutoksin sisällöntekijöiden oikeuden saada korvauksia sisältöjensä käytöstä myös Facebookin kaltaisissa alustapalveluissa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että musiikkia kulutetaan laillisissa online-palveluissa koko ajan enemmän. Se, että online-musiikkipalveluiden käyttö on useimmille suomalaisille jo arkipäivää, kertonee myös siitä, että palveluiden löytäminen ja käyttäminen koetaan helpoksi ja toimivaksi. Musiikin kulutuksen kasvu erilaisissa alustapalveluissa - kuten esimerkiksi Facebookissa - lisää kuitenkin entisestään painetta niin sanotun arvokuilu-ongelman ratkaisemiseksi: myös sisältöjen tekijöiden eli tässä tapauksessa musiikin tekijöiden ja esittäjien tulisi saada kohtuullinen korvaus tekemiensä sisältöjen käytöstä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.

Striimauspalveluiden merkitys uuden musiikin löytämisen lähteenä kasvaa

Radio on edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää kuulijansa. Suomessa 37 % vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Striimauspalveluiden merkitys uuden musiikin löytämisen lähteenä on kuitenkin nousussa (5 % vuonna 2015, nyt 9 %) ja lähentelee kavereiden suosittelua, jota tärkeimpänä pitää 10 %.

Maksullisten palveluiden käyttäjät kuluttavat musiikkia myös muuten, kotimaista musiikkia toivotaan paremmin esiin digipalveluissa

Maksullisia palveluita käyttävät käyvät myös enemmän konserteissa, lataavat enemmän musiikkitiedostoja ja ostavat enemmän vinyylilevyjä. Heille on tärkeämpää kuin maksuttomien palveluiden käyttäjille, että online-palveluista löytyvät myös musiikintekijöiden ja tuottajien tiedot.

Noin 40 % kaikista musiikin striimauspalveluiden käyttäjistä toivoo, että kotimaisen musiikin löytäminen digitaalisista palveluista olisi nykyistä helpompaa.

Tutkimustuloksia infograafeissa

Katso tutkimustulokset infograafeina ja trendeinä 

Polaris Nordic Digital Music Survey -tutkimus

Pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen (Teosto, Tanskan Koda ja Norjan TONO) muodostaman yhteenliittymän Polaris Nordicin tilaama tutkimus toteutettiin kaikissa maissa huhti- ja toukokuussa 2017.  Tutkimuksessa selvitettiin mm. seuraavia asioita:

• digitaalisten musiikkipalveluiden markkinatilanne kaikissa Pohjoismassa (Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi)
• musiikkia striimaavien kuluttajien käyttäytyminen ja asenteet
• erot maksullisia premium-palveluita ja ilmaispalveluita käyttävien kuluttajien välillä
• musiikkia tai musiikkivideoita Facebookissa strimavien kuluttajien profiili
• musiikkia tai musiikkivideoita YouTubessa strimaavien kuluttajien profiili

Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta nettiä käyttävää vastaajaa. Tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran, ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Lisätietoja: 

Ano Sirppiniemi , tutkimus- ja kehityspäällikkö, ano.sirppiniemi(at)teosto.fi, 050 325 6530 

Jenni Pekkinen , viestintäjohtaja, jenni.pekkinen(at)teosto.fi, 050 582 4323

Yrityksestä

Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon järjestö. Me Teostossa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että suomalaista musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Keräämme musiikinkäytön korvaukset ja tilitämme ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Pidämme siis huolen siitä, että jokainen meistä voi nauttia musiikista helposti ja laillisesti ja halutessaan hyödyntää sitä oman liiketoimintansa edistämisessä. Edistämällä musiikintekijän hyvinvointia olemme mukana edistämässä koko luovan alan ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja taloudellista kasvua. Näin olemme tehneet jo 85 vuotta. Rakkaudesta musiikkiin. Teosto edustaa 27 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2012 kotimaasta esityskorvauksia 46,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 87 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille.

Tilaa