SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄRÄ VÄHENTYNYT, LIESIPALOJA AIEMPAA ENEMMÄN

Sähkölaitteiden aiheuttamat palot ovat vähentyneet vuositasolla parilla sadalla palolla. Palot ovat vähentyneet jonkin verran useimpien laiteryhmien osalta. Poikkeuksena ovat erityisesti liedet, joiden aiheuttamat palot ovat selvästi lisääntyneet. Tiedot perustuvat Turvatekniikan keskuksen (TUKES) julkaisemiin uuden sähköpalojen seurantatutkimuksen tuloksiin.

Vuoden kestäneessä seurantatutkimuksessa selvitettiin sähköpaloja aiheuttaneet laiteryhmät, syyt ja vahinkokustannukset eri rakennustyypeissä. Tutkimus toteutettiin 1.9.2003–31.8.2004 yhteistyössä pelastus- ja poliisiviranomaisten kanssa. Vastaava edellinen tutkimus toteutettiin 1998–1999. Samalla tavalla toteutetut kaksi tutkimusta ovat keskenään vertailukelpoisia, joten nyt on voitu arvioida myös sähköpalojen syihin sekä riskienhallintaan liittyvää kehitystä. Tämä on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Tutkimus osoitti erityisesti televisiopalojen, mutta myös pesukone-, kiuas-, valaisin- ja sähkölaitteistopalojen selvästi vähentyneen viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Televisiopalojen määrä näyttää jopa puolittuneen parista sadasta noin sataan vuosittaiseen laitepaloon. Sen sijaan liesistä ja uuneista alkaneiden palojen määrä kasvoi yli 400:an, kun edellisellä tutkimuskerralla niitä oli 12 kk mittaisella seurantajaksolla noin 300. Ensimmäisessä seurantatutkimuksessa 1998–1999 oli Suomessa 1760 sähköpaloa. Tämänkertaisella seurantajaksolla, viisi vuotta myöhemmin oli 245 paloa vähemmän eli yhteensä 1515 sähköpaloa. Sähköpalojen kokonaismäärä on vähentynyt siis parin sadan vuotuisen palon verran. Vuoden aikana tietoon tuli 14 sähköpaloissa sattunutta kuolemantapausta, joka on kaksinkertainen määrä edelliseen tutkimuskertaan. Vaikka palojen kokonaismäärä on vähentynyt, näyttävät palot siis olevan aiempaakin rajumpia ja tuhoisampia. Suurin osa sähköpaloista ja hyvin merkittävä osa niistä aiheutuvista vahinkokustannuksista sattuu edelleen kotiympäristössä. Suhteellinen sähköpalon syttymistaajuus oli suurin hoitoalan rakennuksissa. Suurpaloalttius oli selvästi suurin maatalousrakennuksissa. Tärkeä havainto on laitteiden virheellisestä käytöstä johtuneiden liesipalojen voimakas lisääntyminen eri rakennustyypeissä, erityisesti hoitoalan rakennuksissa. Tulokset heijastelevat laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, väestön ikääntymistä ja yksin asuvien vanhusten määrän kasvua. Se aiheuttaa paloturvallisuusriskejä asumismuodosta riippumatta. Paloja voidaan ehkäistä esimerkiksi sovittamalla ikääntyneiden ihmisten käytössä oleva tekniikka heidän toimintakyvylleen sopivaksi ja ottaa laitteissa käyttöön uutta turvallisempaa tekniikkaa, kuten turvaliedet. Suurpalojen ehkäisyä kannattaisi kohdentaa erityisesti maatalousrakennuksiin, jotka syrjäisillä seuduilla ja ilman automaattista paloturvallisuustekniikkaa ovat alttiina mittaville palovahingoille. Maatalousrakennusten sähkötekniikan kunnossapitoon sekä palontorjuntatyöhön tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lisätietoja: Veli-Pekka Nurmi, tekn.tri, lääninvalmiusjohtaja, Länsi-Suomen lääninhallitus, puh. 040 8488 937 Antti Nenonen, ylitarkastaja, TUKES, puh. (09) 616 7348, 040 5743 466 Tutkimusraportti, tilastot/graafit ja kuvamateriaalia tämän tiedotteen liitteenä osoitteessa www.tukes.fi.

Tilaa

Liitteet & linkit