Cochrane-katsaus: Työhön paluun tukitoimien koordinaation vaikuttavuudesta ei löytynyt tutkimusnäyttöä

Cochrane Work Review Group ja Työterveyslaitos tiedottavat, 30.3.2017

Cochrane Library:ssä 30.3.2017 julkaistun Cochrane-katsauksen mukaan vähintään neljä viikkoa kestävä työhön paluun tuen koordinaatio ei nopeuta työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Tiukat laatukriteerit täyttävistä tutkimuksista tehdyssä katsauksessa ei löytynyt eroa sairausloman kestossa, sairauspoissaolojen määrässä eikä työhön palanneiden työntekijöiden osuudessa. Koetut oireet vähenivät mutta niin vähän, että muutos on käytännössä lähes olematon. Näytön laatu vaihteli erittäin heikkolaatuisesta kohtalaiseen.

Sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisy on tärkeää yhteiskunnalle, työnantajille sekä työntekijöille. Tätä tarkoitusta varten on olemassa erilaisia työhön paluun tukimalleja. Työhön paluuta tukemassa on usein terveydenhuollon ammattilaisia, jotka yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa suunnittelevat työhön paluun ja siihen tarvittavat tukitoimet. Tuen sisältö, kesto ja toteutus vaihtelevat eri maissa suuresti. Siihen voi kuulua esim. toimintaterapiaa, fysioterapiaa, psykoterapiaa, lääkehoitoa, työpaikkaergonomiaa, neuvontaa ja ohjausta sekä sosiaalihuollon palveluita.  Tavoitteena on, että kaikki tukitoimet räätälöidään työntekijän tarpeista lähtien. Koska työhön paluun tukea on järjestämässä monta eri osapuolta, on ajateltu, että tukitoimien vaikuttavuus varmistettaisiin asettamalla tietty henkilö koordinoimaan palveluiden järjestäminen.

Hiljattain julkaistussa Cochrane-katsauksessa tehtiin yhteenveto kaikista työhön paluun koordinaation vaikuttavuutta selvittäneistä tutkimuksista. Sveitsistä, Yhdysvalloista ja Kanadasta kotoisin oleva kirjoittajaryhmä löysi 14 ennalta asetetut laatukriteerit täyttävää tutkimusta. Niihin osallistui yhteensä 12,568 työntekijää, joilla oli tuki- ja liikuntaelinongelmia tai mielenterveyden ongelmia. Osallistujat olivat olleet sairauslomalla vähintään neljä viikkoa. Tutkimuksista viisi oli toteutettu Pohjoismaissa.

Kaikkia tutkittuja työhön paluun tukitoimenpiteitä yhdisti räätälöinti ja koordinaatio

Vaikka työhön paluun tuki vaihteli eri tutkimuksissa suuresti, niihin kaikkiin kuitenkin sisältyi sairauslomalla olleen työntekijän tarpeisiin henkilökohtaisen arvioinnin pohjalta räätälöity, moniammatillisesti toteutettu ja koordinoitu työhön paluun suunnitelma.

Tutkittuja toimenpiteitä toteuttamassa oli suuri kirjo terveydenhuollon ammattilaisia. Useimmiten mukana oli työterveyslääkäri tai yleislääkäri, mielenterveysspesialisti, fysio- tai toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Ohjelmien kesto ja sisältö vaihtelivat huomattavasti. Kirjavien raportointikäytäntöjen takia ei ollut mahdollista tehdä tyhjentävää yhteenvetoa toimenpiteistä (esim. toimenpiteiden kokonaiskesto, keston keskiluku tai keston vaihteluväli).

Kahdeksassa tutkimuksessa työhön paluun koordinaatio-ohjelma toteutettiin yhteistyössä työnantajan kanssa. Yhdessä tutkimuksessa työpaikalla tehtiin järjestelyjä tarpeen mukaan mutta ilman suoraa kontaktia työnantajan kanssa. Viidessä tutkimuksessa työnantaja ei ollut mukana työhön paluun koordinaatio-ohjelman toteuttamisessa.

Katsaukseen löydettyjen tutkimusten tulosten perusteella sairauslomalla olevan työhön paluu ei nopeutunut työhön paluuta koordinoimalla

Tutkimuksissa ei löytynyt vaikutusta työhön paluuseen kuluvassa ajassa, kumulatiivisessa sairauspoissaolojen määrässä, seurannan lopussa työhön palanneiden osuudessa eikä koskaan työhön palanneiden osuudessa. Vaikutusta ei löytynyt lyhyessä kuuden kuukauden seurannassa, pitkässä 12 kuukauden seurannassa eikä erittäin pitkässä yli 12 kuukauden seurannassa. Ainoastaan koetut oireet vähenivät mutta niin vähän, että muutos on käytännössä lähes olematon.

Suomessa harvoin asetetaan yksi henkilö koordinoimaan työhön paluun tukitoimia

Suomessa on vuodesta 2012 edellytetty, että työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun henkilön poissaolo on kestänyt yli 30 päivää. Työterveyshuollon tulee tehdä arvio henkilön työhön paluun mahdollisuuksista ja tarvittavista tukitoimista yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa jos poissaolo kestää yli 90 päivää. Työhön paluun suunnittelu olisi hyvä tehdä moniammatillisen (esim. lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti, psykologi) työryhmän asiantuntemusta hyödyntäen. Katsauksen tulosten valossa ei näyttäisi olevan tarpeellista asettaa yhtä näistä asiantuntijoista koordinoimaan työryhmän toimintaa. Monella suomalaisella työpaikalla on lisäksi käytössä oma työkyvyn tuen toimintamalli, jossa olisi hyödyllistä kuvata tyhjentävästi millaisia tukitoimia, kuten esimerkiksi työn muokkausta työkykyä vastaavaksi, työntekijä voi odottaa saavansa sairauslomalta työhön paluun yhteydessä.

Onnistunut työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen edellyttää hyvää hoitoa, asianmukaista kuntoutusta, ja usein myös työjärjestelyjä joko hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa. Myös sosiaalivakuutusjärjestelmien toiminta vaikuttaa prosessin tehokkuuteen. Yksittäisten työpaikalla tapahtuvien työhön paluuta edistävien interventioiden vaikuttavuudesta on kohtalaista tieteellistä näyttöä. Viitteitä on myös siitä, että vaikutukset tulevat esimiehen osallistumisen kautta. Haasteena työhön paluun edistämisen kehittämisessä on tunnistaa ne tarvittavat edellytykset ja reunaehdot kokonaisuuden kannalta, jotka vaikuttavat työhön paluun suunnitelmien onnistumiseen. Koska on joka tapauksessa kaikkien osapuolten kannalta tärkeää, että sairauspoissaolon jälkeen työhön paluu onnistuu mahdollisimman hyvin, tulee tutkimuksen keinoin selvittää mitkä tukitoimet ja missä järjestyksessä ja kenen toimesta toteutettuina ovat vaikuttavimpia.

Lisätietoja Työterveyslaitoksen palveluista työkyvyn tuen suunnitteluun:

Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2041, pirjo.juvonen-posti(at)ttl.fi

Lisätietoja katsauksesta:

Jos Verbeek, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 046 810 8709, jos.verbeek(at)ttl.fi 

Cochrane Work Review Group (http://work.cochrane.org)

Katsaus:

Vogel N, Schandelmaier S, Zumbrunn T, Ebrahim S, de Boer WEL, Busse JW, Kunz R. Return-to-work coordination programmes for improving return to work in workers on sick leave. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 3. Art. No.: CD011618. DOI: 10.1002/14651858.CD011618. http://onlinelibrary.wiley.com/wol1/doi/10.1002/14651858.CD011618.pub2/full

***********************************

Cochrane-verkosto on laaja, arvostettu kansainvälinen tutkimusyhteisö, jossa on 37 000 aktiivista jäsentä yli 130 maassa. Verkosto tuottaa tiivistelmiä lääketieteellisestä tutkimustiedosta. Niitä kutsutaan Cochrane-katsauksiksi. Tiivistelmiä tekee kaikkiaan 53 eri alojen katsausryhmää, jotka tukevat ja julkaisevat oman erikoisalansa katsauksia. Kuhunkin katsaukseen kootaan kaikki saatavilla oleva korkealaatuinen tutkimustieto tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kehitetystä toimenpiteestä. Cochrane-katsauksia käytetään esim. kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon apuna. Työterveys- ja työturvallisuuskatsauksilla halutaan vaikuttaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa vallitseviin ohjeisiin ja käytäntöihin, jotta haitallisia altistuksia ja työperäisiä tai työhön liittyviä sairauksia voidaan ehkäistä ja hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560