Hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön vähentävät työkyvyttömyys-eläkkeitä

Jos työntekijä pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, hänen riskinsä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle alenee, osoittaa Työterveyslaitoksen systemaattinen katsaus. Vaikutusmahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi työtehtäviin, työaikoihin tai päätöksentekoon. Erityisen tärkeitä hyvät vaikutusmahdollisuudet ovat kuormittavissa tehtävissä toimiville. Tutkimus on julkaistu arvostetussa BMC Public Health -lehdessä.

Työterveyslaitos osallistui yhteispohjoismaiseen hankkeeseen, jossa tehtiin systemaattinen katsaus ja meta-analyysi työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavista psykologisista, sosiaalisista ja organisatorisista syistä. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää vajaat 19 000 henkilöä vuosittain.

Katsauksessa saatiin vahvaa näyttöä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
 

– 18 tutkimusta 24:sta havaitsi heikkojen vaikutusmahdollisuuksien lisäävän riskiä joutua myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

– Löysimme näyttöä myös siitä, että yhdistelmä, jossa työ on vaativaa, mutta vaikutusmahdollisuudet työhön kehnot, voi johtaa työkyvyttömyyteen (4 tutkimusta 6:sta). Nyt saadut havainnot vahvistavat käsitystä jonka mukaan oman työn hallinta on keskeinen työkykyyn vaikuttava tekijä.

– Tänä päivänä kun työelämä ja työyhteisöt ovat jatkuvassa muutoksessa, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tärkeys vain korostuu. Yritysten ja julkisten yhteisöjen pitäisikin tehostaa toimenpiteitä, joilla ne lisäävät henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työnsä ja työaikojensa suunnitteluun, muistuttaa Härmä.

– Tarve kasvaa, jos työmäärä on suuri ja työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaa. Kunta-ala on tästä hyvä esimerkki.

Katsauksessa selvitettiin myös organisaatiomuutosten, osaamisen kehittämisen, työn yksitoikkoisuuden, palkitsevuuden, sosiaalisen tuen sekä ilta- ja yötyön yhteyksiä työkyvyttömyyseläkkeisiin.

– Näihin liittyvät tulokset perustuivat kuitenkin vielä pääosin yksittäisiin tutkimuksiin, joten varmoja johtopäätöksiä ei niistä voi vielä vetää vaan lisätutkimukset ovat vielä tarpeen, sanoo Härmä.

Katsauksen työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavista psykologisista, sosiaalisista ja organisatorisista syistä laativat Norjan, Tanskan ja Suomen työterveyslaitosten tutkijat. Katsausta varten tehdyt kirjallisuushaut kolmesta tietokannasta tuottivat yhteensä noin 15 000 tutkimusta, joista valikoitui 121 artikkelia arvioitavaksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen arvioitiin joko rekisteritietojen tai vastaajan itse raportoiman työkyvyttömyyden perusteella. Arvioidut työn piirteet olivat mitä tahansa organisatorisia, psykologisia tai sosiaalinen työhön liittyviä tekijöitä. Katsaukseen valituista tutkimuksista edellytettiin, että ne olivat joko seurantatutkimuksia, interventiotutkimuksia tai seuranta-asetelmalla tehtyjä tapaus-verrokki tutkimuksia. Kaikkien tutkimusten kohteena olleiden henkilöiden tuli lisäksi olla työelämässä tutkimusten alkaessa. Yllä mainitut kriteerit täyttäviä artikkeleita löytyi yhteensä 39, joista jopa 37 oli tehty pohjoismaissa. Pohjoismainen neuvosto (NORDEN) rahoitti hanketta .

Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää vajaat 19 000 henkilöä vuosittain. Määrä on laskenut viime vuosina samalla kun osatyökykyisten määrä on kasvanut (ETK).

Lisätiedot
Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 040 5442750, mikko.harma(at)ttl.fi

Katsaus:
Knardahl S, Johannessen HA, Sterud T, Härmä M, Rugulies R, Seitsamo J, Borg W. The contribution from psychological, social, and organizational work factors to risk of disability retirement: a systematic review with meta-analyses. BMC Public Health. 2017 Feb 8;17(1):176. doi: 10.1186/s12889-017-4059-4.

Eläketurvakeskus (ETK): Tilastotietoa eläkkeelle siirtymisestä

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 500

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia