Joustava moniosaaja korvaa hyvän työmiehen
Työterveyspäivät 21.–22.10.2014, Messukeskus Helsinki, Tiedote 73/2014, Julkaistavissa 22.10.2014 klo 12
Työterveyslaitos ja Osuuskunta Vastapaino tiedottavat
Suomalainen ihannetyöntekijä on kokenut huiman murroksen. Vielä sotien jälkeen palkkatyöntekijän prototyyppi oli ruumiillista työtä kestävä ammattimies. Tämän päivän työmarkkinoilla etsitään ”hyviä tyyppejä”. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan joustavuutta ja tiimityötaitoja. Uutuuskirja Suomalainen työntekijyys 1945–2013 auttaa ymmärtämään, kuinka nykypäivän ihannetyöntekijäksi kehkeytyi henkisesti notkea ja sosiaalisesti taitava, tuottava, väsymätön ja stressinsietokykyinen moniosaaja.
Kertomus maaseudun ruumiillisista töistä kaupunkien toimihenkilö- ja teollisuustyöntekijöiksi siirtyvistä suomalaisista saa uusia sävyjä, kun tutkijat kertovat, kuinka työntekijöihin ulkoa asetetut ja työntekijöiden itseensä kohdistamat odotukset ovat ajan myötä muuttuneet.
– Työpaikkailmoituksien ja johtamisoppien perusteella muutos on mullistava. Sosiaalisten taitojen merkitys alkoi korostua jo 1960-luvulla. Näiden rinnalle ilmestyivät 1980-luvulla vaatimukset tuloshakuisuudesta ja muutoskyvykkyydestä, kun taas 2000-luvun ihannetyöntekijää voisi kuvata sekä tunneälykkääksi että kilpailulliseksi monitaituriksi, tiivistää kirjahanketta johtanut dosentti Ari Väänänen monivuotisen tutkimuksen tuloksia.
Psykologinen ote työhön
Nykyisin työntekijältä toivotaan psyykkistä joustavuutta, tavoitteiden toteutuskykyä ja itseohjautuvuutta. Sosiaalista vuorovaikutusta edellyttävät asiantuntija- ja palveluammatit, joissa tarvitaan myös tunteiden hienovaraisempaa huomioon ottoa, ovat yleistyneet. Siksi ihannetyöntekijän kuva on entistä monimuotoisempi. Ammattiosaamisen rinnalla työntekijältä odotetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Psyykkistä kestävyyttä ja myönteistä suhdetta työhön on alettu pitää tärkeänä tuottavuuden tekijänä.
Yhteiskunta tarvitsee uudenlaista osaamista
Ihanteellisen työntekijän mallin muutosta selittää eritoten palkkayhteiskunnan muutos. Elinkeinorakenne joutui rajuun murrokseen 1960-luvulta lähtien, eikä muutostarve ota laantuakseen. Työntekijät ovat yhä koulutetumpia, ja työvoimaa tarvitaan uusilla ammattialoilla. Nämä kehityskulut vaikuttavat jo itsessään työntekijyyden muodonmuutokseen.
Mallin muuttuminen näkyy selkeästi esimerkiksi opettajan työssä. Perinteisestä maaseutukoulun kansansivistäjästä on tullut tunnevalmentaja. Peruskoulu romutti vanhan jaon kansakoulun ja oppikoulun opettajiin, myös suhde oppilaisiin muuttui. Auktoriteetin valta sai väistyä. Tasa-arvoa ja demokratiaa suosivassa koulussa uudet kasvatusihanteet korostavat kykyä suostutella ja pitää omat tunteet kurissa.
– Jotkut ihanteet myös hiipuvat. Metalliteollisuuden rautakourien miehinen maailma ja sen ideaalit ovat saaneet tehdä tilaa tietotekniikan osaajille ja uusille ei-materiaalisille tuotantomuodoille. Uudet toimintakulttuurit ovat astuneet työelämän näyttämölle. Neuvottelusta, tiimityöstä ja verkostoista on tullut työn arkea yhä useampien kohdalla, kuvailee Väänänen.
Mielenkiintoinen keskustelunavaus työelämästä kiinnostuneille
Teoksen lukijalta ei vaadita yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen erityisosaamista. Kirjan tekijät avaavat keskustelun työntekijänä olemisen ajallisesta ja paikallisesta luonteesta kaikille työelämästä kiinnostuneille.
Kirjan taustalla on vuosien tutkimustyö
Kirjoittajat ovat työelämän, työpsykologian ja historian tutkijoita Työterveyslaitoksella. He ovat tutkineet useita vuosia suomalaisen työntekijyyden muutosta Suomen Akatemian ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeissa Ideaalityöntekijää muovaamassa ja Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä. Kirjan julkaisemiseen on saatu tukea Työsuojelurahastolta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta.
Lisätietoja
tiimipäällikkö Ari Väänänen, puh. 040 582 4540, ari.vaananen[at]ttl.fi
tutkija Jussi Turtiainen, Työterveyslaitos, puh. 043 825 7449, jussi.turtiainen[at]ttl.fi
Kirjan tiedot
Suomalainen työntekijyys 1945–2013, toimittaneet Ari Väänänen & Jussi Turtiainen
Arvostelukappaleet
Mikko Jämsén, Osuuskunta Vastapaino, puh. (03) 3141 3501, mikko.jamsen[at]vastapaino.fi
Kirjaa voi tilata
www.vastapaino.fi ja www.verkkokauppa.ttl.fi
Tutustu meneillään olevaan Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä -tutkimushankkeeseen
www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimus- ja kehittämishankkeet > Muuttuva työelämä > Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä 1960-2013
Helsingin kirjamessut 23.–26.10.2014
Työterveyslaitos ja Vastapaino ovat mukana messuilla. Tule ja tutustu kirjoihimme!
Työterveyslaitos osasto 7g51
Vastapaino osasto 6b89
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi