Liika työstressi ja ylipitkät työpäivät lisäävät masennusriskiä

Tiedote 15/2018, Julkaistavissa 11.4.2018 klo 10

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta. Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Koettu työstressi lisäsi masennusta 30-80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneillä oli puolestaan 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna tavanomaista 35-40-tuntista työviikkoa tehneisiin.

Tiedot käyvät ilmi laajoista meta-analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat.  Analyysit kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon tärkeistä työhön liittyvistä mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä. Mukana oli jo julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia ja laajoja julkaisemattomia aineistoja.

–Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä, kertoo tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

–Tämä asettaa haasteita varsinkin esimiestyölle. Työtehtävä, joka toiselle on sopivan vaativa, voi toiselle ollakin ylivoimainen hänen voimavaroihinsa nähden.

Myös ylipitkät, yli 55 tunnin työviikot lisäävät masennusriskiä.

–Mielenkiintoista on, että pitkät työpäivät aiheuttivat masennusta varsinkin Aasiassa ja Euroopassa. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa ja Australiassa yhteyttä ei löytynyt, sanoo Virtanen.

Työhön paluu masennuksen jälkeen onnistuu varsinkin nuorilta

Meta-analyyseissa selvitettiin myös pitkään masentuneina olleiden työhön paluun onnistumista – mitkä asiat edistävät työhön paluuta ja mitkä hidastavat.

Ikääntyvät työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat muita epätodennäköisemmin töihin. Myös useista eri psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista kärsiville työhön paluu oli hankalaa.

Suomalaisessa kuntatutkimuksessa yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut vuoden kuluessa töihin masennussairausloman jälkeen.

Sen sijaan nuoremmista työntekijöistä yli 90 prosenttia palasi töihin oltuaan masennuksen tai ahdistuksen takia sairauslomalla. Myös persoonallisuustyypiltään tunnolliset palasivat keskimääräistä todennäköisemmin töihin.

–Näiden meta-analyysien perusteella tiedämme nyt, mitkä yksilölliset tekijät kuten ikä ja sairaudet vaikuttavat työhön paluuseen. Sen sijaan kolikon toinen puoli eli työolosuhteet vaativat vielä lisää selvittämistä, summaa Virtanen.

–Työssä on paljon asioita, joihin vaikuttamalla voidaan masennusriskiä todennäköisesti pienentää ja työhön paluuta helpottaa, kuten työtehtävien muokkaus ja työajan lyhentäminen

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista vajaa puolet (42 %) on määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi. Mielenterveyshäiriöt ohittivat tuki-ja liikuntaelinsairaudet työkyvyttömyyden suurimpana syyryhmänä vuonna 2000 ja tilanne on pysynyt edelleen samana. Nuorilla, alle 35-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla jopa neljällä viidestä työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Lähteet: Eläketurvakeskus, www.etk.fi ja http://www.findikaattori.fi/fi/76

Lisätiedot: tutkimusprofessori Marianna Virtanen, Työterveyslaitos ja Uppsalan yliopisto, puh. 358 43 824 1151, marianna.virtanen[at]ttl.fi

Tieteelliset artikkelit:
Virtanen M, Jokela M, Madsen I, et al. Long working hours and depressive symptoms: systematic review and meta-analysis of published studies and unpublished individual participant data. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health. 2018 Feb 8. [Epub ahead of print]. http://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3712

Madsen IEH, Nyberg ST, Magnusson Hanson LL, et al. Job strain as a risk factor for clinical depression: systematic review and meta-analysis with additional individual participant data. Psychological Medicine 2017;47:1342-56. https://www.cambridge.org/core/journals/psychological-medicine/article/job-strain-as-a-risk-factor-for-clinical-depression-systematic-review-and-metaanalysis-with-additional-individual-participant-data/9EF85F9574FF0B929E01184B7B40B47D#fndtn-information

Ervasti J, Joensuu M, Pentti J, et al. Prognostic factors for return to work after depression-related work disability: A systematic review and meta-analysis. Journal of Psychiatric Research 2017;95:28-36. http://www.journalofpsychiatricresearch.com/article/S0022-3956(16)30865-2/fulltext

Mattila-Holappa P, Ervasti J, Joensuu M, et al. Do predictors of return to work and recurrence of work disability due to mental disorders vary by age? A cohort study. Scandinavian Journal of Public Health 2017;45:178-184. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1403494816686467?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä.
Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos