Lonkkanivelrikon aiheuttama työkyvyttömyys on yleistä työntekijäammateissa miehillä

Yli kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairaudesta. Tule-sairauksien mm. nivelrikon esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän mukana. Lonkan nivelrikkoa on eniten rakennusmiehillä, sähkö- ja putkiasentajilla ja maataloudessa työskentelevillä, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Suuri osa työkyvyttömyydestä voitaisiin välttää työtä keventämällä.

Tiedote 5/2018, julkaistavissa 1.2.2018 klo11

- Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen, muistuttaa tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta.

- Esimerkiksi moni lonkan nivelrikkoa sairastava voisi jatkaa työssään vanhuuseläkkeelle asti, jos nivelrikon eli kuluman aiheuttamat rajoitteet otettaisiin huomioon ja työtä kevennettäisiin. Myös sairauspoissaolot vähenisivät.

Lonkan nivelrikon syitä ovat iän lisäksi perinnölliset tekijät, ylipaino, lonkan tapaturmat ja fyysisesti kuormittavat työtehtävät. Vaikka lonkan nivelrikko on vain osittain työperäinen, se voi vaikeuttaa monista työtehtävistä selviytymistä ja hankaloittaa elämää muutenkin.

Nivelrikon aiheuttama työkyvyttömyys kasaantuu tiettyihin ammatteihin

Erityisesti rakennusmiehillä, sähkö- ja putkiasentajilla, ammattikuljettajilla sekä maa- ja metsätaloudessa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lonkan nivelrikon vuoksi. Myös kuljetus- rakennus-, metalli- ja konepajateollisuuden ja kappaletavaratuotannon rutiiniluontoisissa tehtävissä riski uhkaa.

Näissä tehtävissä työt ovat usein fyysisesti kuormittavia ja sisältävät raskaita nostoja ja työskentelyä polvilla tai kyykistyneenä. Myös tärinä ja toistuvat hypyt altistavat nivelrikolle.

Tutkimuksessa lonkan nivelrikko aiheutti yhdeksän vuoden seuranta-aikana 25 työkyvyttömyyseläkettä 100 000 työssä olevaa miestä kohden. Naisilla määrä oli hieman alhaisempi (22) ja erot ammattien välillä eivät selittyneet kuormitustekijöillä yhtä selvästi kuin miehillä.

- Tuloksemme osoittavat, että rakennusmiehillä ja sähkö- ja putkiasentajilla työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä voitaisiin alentaa jopa 88 prosenttia, jos työn fyysistä kuormitusta pystyttäisiin pienentämään samalle tasolle kuin asiantuntijoilla, sanoo vanhempi tutkija Svetlana Solovieva Työterveyslaitoksesta.

- Erityisesti polvistumisesta ja kyykistymisestä pitäisi päästä eroon. Aina tämä ei ole mahdollista, vaan joudutaan miettimään kevyempiä työtehtäviä tai työajan ja tiettyjen työtehtävien rajoittamista esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin.

Kohtuullinen liikunta on nivelille hyväksi

Myös jokainen itse voi vaikuttaa omaan työ- ja toimintakykyynsä.
- Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta on nivelille hyödyksi. Lonkkavaivaiselle ei kuitenkaan suositella juoksua, muistuttaa Viikari-Juntura.
- Liikuntalajin valinnassa on hyvä jo alun perin tiedostaa siihen liittyvät tapaturmariskit – osa lonkkanivelrikosta voi olla seurausta aikaisemmasta lonkan murtumasta.

Painonhallinnalla voi vähentää nivelrikon riskiä. Tutkimusten mukaan ylipaino edeltää nivelrikon syntyä ja nopeuttaa sen etenemistä.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston rekisteritutkimuksessa seurattiin rekistereistä yli miljoonan ansiotyössä olevan 30–60 -vuotiaan suomalaisen täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä yhdeksän vuoden ajan. Rekistereihin yhdistettiin ammattipohjainen työn fyysisiä kuormitustekijöitä koskeva tieto Työterveyslaitoksen aikaisemmin kehittämästä työaltistematriisista. Analyysissä keskityttiin työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuuteen eri ammattiryhmissä sekä siihen, missä määrin koulutus ja työn fyysiset kuormitustekijät selittivät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, NordForsk ja Suomen Akatemia.   

Nivelrikko eli artroosi on tavallisin nivelten sairaus. Sitä esiintyy yleisimmin sormissa, polvissa, lonkissa ja selkärangassa. Polven ja lonkan nivelrikko heikentävät ikääntyvän väestön liikuntakykyä ja vaikuttavat työkykyyn varsinkin fyysisesti kuormittavissa ammateissa.
Terveys 2000 -tutkimuksen perusteella 30 vuotta täyttäneillä suomalaisilla polvinivelrikon esiintyvyys oli miehillä 5 % ja naisilla 7 %. Lonkkanivelrikkoa sairasti 5 % miehistä ja 4 % naisista.

Julkaisu: Solovieva S, Kontio T, Viikari-Juntura E. Occupation, Physical Workload Factors, and Disability Retirement as a Result of Hip Osteoarthritis in Finland, 2005‒2013. The Journal of  Rheumatology 2018; 45; 4; doi 10.3899/jreum.170748 (Online first)

Liitteet: Viikari-Junturan esitys (pdf) ja graafit kuvina (png)

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos, puh. 040 7369259, eira.viikari-juntura(at)ttl.fi
Vanhempi tutkija Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos, puh. 030 4742402, svetlana.solovieva(at)ttl.fi

Tutustu myös

Tuki- ja liikuntaelinten terveys (Työterveyslaitos www.ttl.fi)

Aikaisempia tutkimuksia aiheesta: Kaila-Kangas L, Arokoski J, Impivaara O, Viikari-Juntura E, Leino-Arjas P, Luukkonen R, et al. Associations of hip osteoarthritis with history of recurrent exposure to manual handling of loads over 20 kg and work participation: a population-based study of men and women. Occup Environ Med 2011; 68:734-8.

Solovieva S, Pehkonen I, Pensola T, Haukka E, Kausto J, Leivategija R, Shiri R, Heliövaara M, Burdorf A, Husgafvel-Pursiainen K, Viikari-Juntura E. Development of physical and psychosocial job exposure matrices. Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki 2014.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Terveys 2000 -tutkimuksen perusteella 30 vuotta täyttäneillä suomalaisilla polvinivelrikon esiintyvyys oli miehillä 5 % ja naisilla 7 %. Lonkkanivelrikkoa sairasti 5 % miehistä ja 4 % naisista.
Tweettaa

Lainaukset

Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen.
Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos