Maahanmuuttajien kokemukset työstä ovat myönteisiä

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö. Epäkohtia kuitenkin on: he tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat kouluttamattomat ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavat. Näin todetaan Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimusjulkaisussa.

– Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, ja he olivat tyytyväisiä omaan työhönsä, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Yli neljä viidestä oli myös tyytyväinen esimiehensä toimintaan ja arvioi maahanmuuttajien kohtelun työpaikalla olevan tasapuolista muihin työntekijöihin verrattuna. Erityisesti vaikeista oloista tulleet kokivat työn sisällöt ja työolosuhteet vähintään hyviksi.

Tiedot ja taidot riittäisivät vaativampiin tehtäviin

Maahanmuuttajat kohtaavat kuitenkin työelämässä myös epäkohtia. Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

Tutkimuksen tieteellisen johtajan Ari Väänäsen mukaan tulokset kertovat maahanmuuttajien olevan työmarkkinoilla muuta väestöä useammin heikompiosaisia. Heidän työsuhteensa ovat keskimääräistä epävakaampia, heillä on matalampi palkkataso ja he jäävät muita useammin palveluiden kuten työterveyshuollon ulkopuolelle.

Kielitaito ja työelämätaidot jakautuvat epätasaisesti

Työelämässä pärjäämisen kannalta keskeinen osaaminen, esimerkiksi koulutus, kielitaito sekä tieto työpaikoista ja hakuetiketistä, on jakautunut varsin eritasoisesti niin eri etnisten ryhmien kesken kuin ryhmien sisälläkin. Työssä käyvillä nämä valmiudet ja taidot olivat huomattavasti paremmat kuin niillä, jotka eivät käyneet töissä.

– Kun työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin esteitä työhön pääsylle, useat näkivät, että työn saantia estää puutteellinen kielitaito, heikko työllisyystilanne ja työnantajien asenteet. Tämä on linjassa todellisten työllisyysprosenttien kanssa, toteaa Väänänen.

Eri ryhmät toimivat eri aloilla ja ammateissa

Suomalaisessa työelämässä eri maahanmuuttajaryhmät suuntautuvat usein erilaisille aloille ja tehtäviin, mikä saattaa johtua erilaisista koulutus-, kieli- ja kulttuuritaustoista.

Venäläistaustaiset miehet työskentelivät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella (33 %) ja naiset erilaissa asiantuntijatehtävissä (43 %) sekä palvelu- ja hoitoammateissa (21 %). Kurdinaisista monet olivat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä, kun taas miehistä lähes kolmannes toimi yrittäjinä. Somalialaistaustaiset miehet työskentelivät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- (26 %) sekä terveys- ja sosiaalialalla (20 %).

Tutkimuksesta nousi selkeästi esiin, että vain kansalliset ryhmät eivät eroa toisistaan vaan myös ryhmien sisällä on suurta vaihtelua niin työelämän perusvalmiuksien kuin työolosuhteiden osalta. Mitään yhtenäistä ”maahanmuuttajien työelämää” ei ole olemassa.

Tietoa tutkimuksesta

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -tutkimusjulkaisu on osa Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -tutkimusta (2010–2013), jota ovat tukeneet Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto. Tutkimukseen osallistui yhteensä 596 työssä käyvää ja 610 työelämän ulkopuolella olevaa 20–64-vuotiasta ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Lisätietoja  

tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2665, minna.toivanen[at]ttl.fi
tiimipäällikkö Ari Väänänen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2435, ari.vaananen[at]ttl.fi

Tutustu julkaisuun

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa – samankaltaisuuden ja erot kantaväestöön

Tutustu myös muihin Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -tutkimuksen julkaisuihin

Maahanmuuttajan onnistuminen työssä. Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa.
Monikulttuurinen työpaikka – opas esimiehelle
Työpaikkojen monikulttuurisuusvalmiutta arvioiva mittari
Monikulttuurinen työpaikka -verkkosivusto www.ttl.fi/monikulttuurinen_tyopaikka
Suositukset monikulttuurisille työpaikoille

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa