Näyttöön perustuvaa tutkimusta tarvitaan päätöksenteon pohjaksi

Päätöksenteko tarvitsee pohjakseen tutkimusta. Näytön ja päätöksentekoprosessin kohtaamisessa on kuitenkin haasteita. Joskus asiantuntijoidenkin kannat eroavat toisistaan, ja ylipäätään nykyisessä tietoyhteiskunnassa on vaikea tunnistaa niin syy-seuraussuhteita kuin tiedon laatua. Näihin teemoihin pureudutaan Työterveyslaitoksen Tutkimuspäivässä 2013.

Tilaisuutta on mahdollista seurata live-lähetyksenä verkossa perjantaina 22.11. kello 9.00 alkaen.

– Ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi tarkoitettujen säädösten on perustuttava hyvin tehtyyn, riippumattomaan tutkimukseen. Tutkijoilla ei saa olla taloudellisia kytköksiä asiaan, johon päätöksentekijät pyytävät heidän kantaansa, sanoo USA:n apulaistyöministeri David Michaels, Occupational Safety and Health Administration (OSHA).

– Vaikka tutkijat ovatkin toista mieltä, on osoitettu, että taloudelliset kytkökset vaikuttavat sekä tutkimuksen lopputulokseen että tutkijoiden poliitikoille antamiin suosituksiin, hän toteaa.

Michaelsin mielestä poliitikkojen ja tutkijayhteisön tulisi kehittää yhdessä tapoja varmistaa sellaisen tutkimuksen riippumattomuus, jolle päätöksenteko perustuu.

Cochrane-yhteistyö kerää näyttöä riskeistä ja niiden ehkäisystä

Cochrane-katsaukset ovat omiaan päätöksenteon pohjaksi, sillä niissä on käyty systemaattisesti läpi kaikki aiheesta saatavilla oleva luotettava tutkimustieto.

– Jotta voimme antaa esimerkiksi työterveyttä koskevia suosituksia, on ensin osoitettava, että työssä on riskejä. Sen jälkeen on osoitettava, mikä olisi tehokkain tapa eliminoida tuo riski. Erityisesti tarvitaan näyttöä käytännössä toimivista, hyvistä ratkaisuista, toteaa vanhempi tutkija Jos Verbeek Työterveyslaitoksesta.

Esimerkiksi eräässä Cochrane-katsauksessa osoitettiin, että neulanpistotapaturmilta voidaan suojautua käyttämällä leikkauksissa tylppiä neuloja terävien neulojen sijaan. Hoitohenkilökunta voi saada piston seurauksena leikkauspotilaalta hepatiitin tai HIV:n.

– Neulanpistotapaturmat vähenevät yli 50 prosenttia tylppiä neuloja käytettäessä. USA:n terveysviranomaiset määräsivätkin, että niitä tulee käyttää aina, kun se on mahdollista, kertoo Verbeek.

Pirulliset ongelmat vaativat uudenlaisia ratkaisuja

Poliittisia päätöksiä tehdään hyvin erilaisessa ympäristössä kuin aikaisemmin. Keskinäisriippuvuus on lisääntynyt yksilöiden, yritysten ja yhteiskuntien välillä sekä tiedon keräämisen helppous on ajanut tiedon laadun ylitse. Syy-seuraussuhteita on vaikea hahmottaa, jolloin jostain päätöksestä saattaa seurata aivan päinvastaista, kuin tarkoitettiin.

– Kun yhdenlainen ratkaisu nostaa esiin uusia ongelmia, päätöksenteon näkökulmasta ongelma on ”wicked” eli pirullinen, sanoo valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Valtioneuvoston kansliasta.

Heinosen mielestä tiedon roolia päätöksenteossa on vahvistettava, sillä tietoon perustuva päätöksenteko auttaa hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoja. Päätöksentekoon osallistuvien yhteistyötä on kuitenkin lisättävä, jotta ymmärrys toisten tarpeista parantuisi ja luottamus vahvistuisi.

– Kokeilut sopivat pirullisten ongelmien ratkaisemiseen: niiden kautta saadaan nopeasti tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Samalla osapuolet oppivat toisiltaan, Heinonen toteaa.

USA:n apulaistyöministeri David Michaels palkittiin Työterveyslaitoksen Tutkimuspäivässä vuoden 2013 Jorma Rantanen -luennoitsijana. Michaels on tehnyt mittavan työn sekä yliopiston professorina että hallintoviranomaisena vähentääkseen terveydelle aiheutuvia vaaroja työpaikoilla. Hän on kirjoittanut huomiota saaneen kirjan nimeltä Doubt is the product: How Industry’s Assault on Science Threatens Your Health, jossa kuvataan tutkimuksen, talouden ja päätöksenteon joskus hankaliakin kohtaamisia.

Lisätietoja

apulaistyöministeri David Michaels, Occupational Safety and Health Administration, michaels.david[at]dol.gov
vanhempi tutkija Jos Verbeek, Työterveyslaitos, puh. (030) 474 7289, 046 810 8709, jos.verbeek[at]ttl.fi
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, Valtioneuvoston kanslia, puh. 0295 160 280, olli-pekka.heinonen[at]vnk.fi

Vuoden 2013 Tutkimuspäivä
Yleistietoa Työterveyslaitoksen tutkimuspäivästä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa