Ohjeita työpaikan päihdeohjelman kehittäjälle

Tipaton tammikuu on hyvä alku vuodelle. Työpaikkojen alkoholihaittoja se ei kuitenkaan poista. Alkoholin aiheuttamia haittoja voi estää laatimalla työpaikalle oma päihdeohjelma. Sen avulla työpaikalle on mahdollista luoda sellainen ilmapiiri, että päihdehaittoja ei pääse syntymään. Työterveyslaitos on tuottanut päihdeohjelman kehittäjille oppaan, jossa neuvotaan kohta kohdalta miten yhteinen päihdeohjelma otetaan käyttöön työpaikalla.

Päihdeohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan ennaltaehkäistä ja hallita päihdehaittoja sekä vähentää päihteiden riskikäytöstä aiheutuvia kustannuksia työpaikalle ja terveyshaittoja yksilölle. Työpaikalla tarvitaan päihdeasioissa sekä ohjeistusta että keskustelua yhteisistä säännöistä ja toimintatavoista. Kehittämisen alkuun pääsee esimerkiksi Työterveyslaitoksen tuottaman Tee se näin - ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle –verkkokirjan avulla.

– Päihdeohjelman laatiminen ja toteuttaminen vaativat aikaa ja koko henkilöstön, myös johtoportaan sitoutumista työpaikan päihderiskien vähentämiseen, muistuttaa erityisasiantuntija Leena Hirvonen Työterveyslaitoksesta. Mutta se kannattaa, sillä päihdeohjelman kehittämiseen panostettu euro tulee takaisin jopa kuusinkertaisena, hän jatkaa.

Päihdeohjelma hyödyttää työpaikkaa monin tavoin. Se vähentää päihdehaittoja. Se lisää ymmärrystä alkoholin riskikäytöstä, sen merkeistä ja vaikutuksista sekä päihderiippuvuudesta sairautena. Se auttaa oivaltamaan, että alkoholiongelmaisen suojeleminen on karhunpalvelus työkaverille ja työyhteisölle.

Kuusi askelta päihdeohjelman kehittämiseen

Ensimmäinen askel on johdon sitouttaminen päihdeohjelman kehittämiseen. Päihdeohjelman tekeminen on yhteistyötä, joka vaatii useamman henkilön (päihdetyöryhmä) osallistumista. Kun johto on asian takana, myös resurssien saanti kehittämistyöhön on varmempaa.  

Toinen askel on nostaa asia esille työpaikalla ja varmistaa henkilökunnan osallistuminen. Sitten kerätään tietoa työpaikan päihdeasioista ja pureudutaan kehittämistä vaativiin kohtiin esimerkiksi kyselyillä tai keskustelemalla eri foorumeilla työyhteisössä. Käydyn keskustelun ja saadun tiedon pohjalta valitaan kehittämiskohteet, -tavoitteet ja toimenpiteet. Vastuuhenkilöt ja aikataulut kannattaa myös sopia tässä vaiheessa. Kehittämistoimien toteutus sisältää päihdeasioihin liittyvää viestintää ja koulutusta esimiehille ja henkilöstölle, kirjallisen päihdeohjelman työstämisen yhteistyönä sekä ohjelman juurruttamisen osaksi työpaikan arkea. Päihdeohjelma ei ole koskaan valmis, sitä on arvioitava ja kehitettävä jatkossakin.

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Leena Hirvonen, puh. 030 474 2667, 040 541 4819, leena.hirvonen[at]ttl.fi

Oppaita:

Tee se näin – ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle. Anne Kujasalo, Leena Hirvonen ja Katrimaija Luurila. Työterveyslaitos 2013.

Päihdeohjelmaopas - malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla.

Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Alkoholi ja työ

Alkoholi ja työpaikka, 2010 (pdf)

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa