Osasairauspäiväraha työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa edistää työhön paluuta

Työterveyslaitos tiedottaa 15.8.2017, tiedote 36/2017

Osasairauspäivärahan käyttö työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa lisää vakiintunutta työhön paluuta ja työssä oloa kahden vuoden seuranta-aikana. Asia selvisi Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa. Osasairauspäivärahaa käyttäneet jäivät seurannassa täydellä sairauslomalla olleita verrokkihenkilöitä harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Tutkimus rajattiin kahteen työkyvyttömyyttä eniten aiheuttavaan sairausryhmään – tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin. 

Suomen osasairauspäivärahajärjestelmä näyttää edistävän kokopäiväisesti vakiintuneessa työsuhteessa työskentelevien vajaakuntoisten työntekijöiden pysymistä ansiotyössä ja myöhentävän heidän siirtymistään täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Heidän työpanoksensa saattaa olla yhteiskunnalle merkittävä erityisesti sellaisilla toimialoilla, joilla ei ole helposti saatavissa työvoimaa, toteaa tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa seurattiin sairauspoissaoloja, työssä oloa ja työkyvyttömyyseläkkeitä Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä, jotka oli yhdistetty Tilastokeskuksen yhdistetyn työntekijä–työnantaja-aineiston tietoihin. Tutkimus liittyi vuoden 2010 lakimuutosten mahdollistamaan osasairauspäivärahan käyttöön sairauspäivärahakauden 60 ensimmäisen päivän aikana.

Osasairauspäiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2007. Aluksi sitä oli mahdollista käyttää yhtäjaksoisen 60 täyden sairauspäivärahakauden jälkeen, mutta vuodesta 2010 se tuli mahdolliseksi jo sairauspäivärahakauden alusta.

– Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lakimuutokset ovat varsin hyvin onnistuneet tavoitteissaan lisätä työhön paluuta ja työhön osallistumista pitemmällä aikajänteellä, Viikari-Juntura toteaa.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi osasairauspäivärahaa saaneilla vaikutus vakiintuneeseen työhön paluuseen on erityisen suuri

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi osasairauspäivärahaa saaneista vakiintuneesti työhön palasi lähes 20 prosenttia useampi (86 %) kuin verrokeista (67 %), jotka olivat olleet täydellä sairauslomalla. Vakiintunut työhön paluu tarkoittaa, että työssä pysytään vähintään 28 päivää sairauspoissaolon jälkeen. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ei havaittu eroa vakiintuneesti työhön palanneiden osuudessa (78 ja 79 %). Työhön osallistuminen kahden vuoden seuranta-aikana oli 10 prosenttia korkeammalla tasolla osasairauspäivärahan kuin täyden sairauspäivärahan jälkeen – ero nähtiin molemmissa sairausryhmissä, joskin suurempana mielenterveyden häiriöissä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa.

Osasairauspäivärahan myönteiset vaikutukset olivat suurempia yksityisellä kuin julkisella sektorilla

Teollisuudessa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa myönteiset vaikutukset olivat suurempia kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Viimemainitulla toimialalla osasairauspäiväraha erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa johti usein osittaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista valtaosa on kuitenkin samalla osa-aikatyössä ja siten mukana työelämässä.

– Olemme aiemmin selvittäneet osasairauspäivärahan käyttöä vuonna 2008, siis vähintään 60 päivän pituisen sairauspäivärahakauden jälkeen, ja vaikutus työhön osallistumiseen oli silloin puolta pienempi, noin viiden prosentin luokkaa, Viikari-Juntura toteaa.

– Tosin vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeisiin olivat tuolloin suurempia, mikä on luonnollista, koska osasairauspäiväraha ajoittui lähemmäksi ajankohtaa, jolloin työkyvyttömyyseläkepäätöksiä pitää tehdä.

Vaikka osasairauspäivärahan käyttöön liittyviin tutkimuksiin ei ole sisältynyt taloudellisia laskelmia, yhä useamman jatkaessa työssä ja työkyvyttömyyseläkkeellä menetetyn työpanoksen vähentyessä säästetään myös työkyvyttömyyteen liittyvissä kustannuksissa.

Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä ja sitä haetaan Kelasta. Osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä tekevät määräaikaisen sopimuksen osa-aikatyöstä.

 

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos, puh. 040 736 9259, eira.viikari-juntura(at)ttl.fi

Julkaisu: Viikari-Juntura E, Virta LJ, Kausto J, Autti-Rämö I, Martimo KP, Laaksonen M, Leinonen T, Husgafvel-Pursiainen K, Burdorf A, Solovieva S. Legislative change enabling use of early part-time sick leave enhanced return to work and work participation in Finland. Scand J Work Environ Health 2017;43(5): 447-456. doi: 10.5271/sjweh.3664.  

Osasairausvapaa (Työterveyslaitos)  

Osasairauspäivärahan hakeminen (Kela)  

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lakimuutokset ovat varsin hyvin onnistuneet tavoitteissaan lisätä työhön paluuta ja työhön osallistumista pitemmällä aikajänteellä
tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos