Robotilla kehittyvää kirurgiaa ja oppimista

Työterveyspäivät 12.–13.9.2017, Tiedote 41/2017

Automaation ja robotisaation lisääntyminen tarkoittaa, että suorittava työ vähenee. Pitkälläkin tähtäimellä ihmisen harteille jää kuitenkin tulkinta ja ymmärrys, johon ei hienostuneinkaan kone kykene. Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä WOBLE-hankkeessa selvitettiin, minkälaista on robottia käyttävän kirurgin työ leikkauksen aikana ja minkälainen oppimisympäristö robottikirurgiassa vallitsee.

– Robottileikkaamisen oppiminen on hidasta ja kirurgien pitää leikata usein, jotta taito säilyy. Koska kirurgirobotti on kallis, leikkaukset keskittyvät harvoihin sairaaloihin, kertoo vanhempi tutkija Laura Seppänen Työterveyslaitoksesta.

Robottiavusteisessa kirurgiassa kirurgi ei suoraan kosketa potilaaseen leikkausinstrumenteilla, vaan käyttää ohjauskonsolia. Konsoli välittää kirurgin käskyt potilasta koskettavaan välineeseen ja tähystyskameran kautta kolmiulotteisen kuvan potilaan sisältä kirurgille ja koko leikkaussalitiimille. Robotti ei siis tee leikkaustoimintoja vaan kyse on etäoperoinnista .

Robottileikkaaminen sopii varsinkin kehon ahtaisiin paikkoihin. Siinä avataan vähemmän kudoksia kuin avoleikkauksissa, jolloin toipuminen nopeutuu.

Suomessa leikkausrobottia käytetään ainakin urologiassa, keuhkokirurgiassa, sydänkirurgiassa ja gynekologiassa.  Tässä tutkimuksessa keskityttiin urologisiin leikkauksiin, erityisesti eturauhassyöpä-leikkauksiin.

Robotista tulee näkymätön

– Havaitsimme, että vaikka leikkaussalin robotti on monimutkainen laite, leikkaussalitiimillä oli leikkausten aikana yllättävän vähän tarvetta kiinnittää huomiota sen toimintaan, kertoo Seppänen.

– Robotti muuttuu leikkauksessa tavallaan näkymättömäksi, mikä on esim. potilasturvallisuuden kannalta jopa välttämätöntä, jotta kirurgi kykenee keskittymään itse leikkaukseen.

Robotin sujuva käyttö vaatii paljon taustatyötä sekä leikkaussalitiimiltä että sairaalalta. Lisäksi robotteja valmistavalla yrityksellä on omaa koulutusta, ylläpitoa ja valvontaa.
- Työnjako on suunniteltava tarkkaan ja osaaminen on pidettävä ajan tasalla, muistuttaa Seppänen.

Leikkauksen videokuvaus lisää ymmärrystä ja tulkintaa omasta työstä

Hankkeessa kehitettiin oppimismenetelmä, joka perustuu robotin tekemien leikkausvideoiden käyttöön.
– Kolmevaiheisessa menetelmässä kirurgit pohtivat leikkauksen haastavia vaiheita videoiden avulla, kertoo tutkija Marika Schaupp Työterveyslaitoksesta. 
– Menetelmän avulla kirurgit voivat oppia ymmärtämään työtään ja leikkaustekniikoiden vaihtoehtoja uudella tavalla. Näin edistetään tulkitsevaa työtapaa , jossa ymmärrys työstä ja sen kohteesta syvenee jatkuvasti.

Oppimismenetelmä soveltuu moneen muuhunkin työhön. Kameroita käytetään yhä enemmän ja videoita syntyy työn ohessa. Digitaalisten videoiden avulla oppiminen on mahdollista eri paikoissa ja aikoina.

WOBLE-hankkeessa tutkittiin robottiavusteista kirurgiaa, lähinnä urologiaa ja erityisesti robottiavusteisia eturauhassyöpäleikkauksia. Osaamisen kehittmisessä sovellettiin uutta videoavusteista menetelmää. Näin muodostui uudenlaista oppimista omasta ja yhteisestä työstä. Tutkimuksen punaisena lankana oli tulkitsevan työtavan käsite, jossa työkäytäntöjä muokataan huomioiden kokonaisvaltaisesti työn yleiset sekä tilannekohtaiset tavoitteet ja haasteet.

WOBLE-tutkimusprojektin (WOrk-Based LEarning) toteuttivat Työterveyslaitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimusprojekti kuului Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen TULOS -ohjelmaan. Projektia rahoitti Työsuojelurahasto.

Tutkimusraportti: Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen. Videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa. Työterveyslaitos 2017 . www.julkari.fi

Lisätiedot:

vanhempi tutkija Laura Seppänen, Työterveyslaitos, puh. 046 8514752, laura.seppänen[at]ttl.fi
tutkija Marika Schaupp, Työterveyslaitos, puh. 043 8200340, marika.schaupp[at]ttl.fi

erikoistutkija Mikael Wahlström, VTT, puh. 040 670 3649, mikael.wahlstrom[at]vtt.fi

apulaisylilääkäri Jarno Riikonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, puh. 03 311 69365, jarno.riikonen[at]pshp.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Robottileikkaamisen oppiminen on hidasta ja kirurgien pitää leikata usein, jotta taito säilyy. Koska kirurgirobotti on kallis, leikkaukset keskittyvät harvoihin sairaaloihin.
Laura Seppänen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos