Sairauspoissaoloja on julkisella sektorilla edelleen enemmän kuin yksityisellä sektorilla
Tiedote 39/2018, Julkaistavissa 25.10.2018 klo 7, Sairauspoissaolot ja uusi työelämä -seminaari 25.10.2018 Tilkan auditorio, Helsinki
Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla viime vuoteen asti, osoittavat Kelan tilastot. Julkisella sektorilla poissaoloja on enemmän kuin yksityisellä sektorilla eikä ero näytä viime vuosina juuri kaventuneen. Ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla (sote) ero on supistunut. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.
- Halusimme selvittää, miten muutokset työmarkkinoilla vaikuttavat sairauspoissaoloihin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Varsinkin julkinen sektori ja sote-ala ovat olleet suurien muutospaineiden alla viime vuosina, kertoo erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
- On tärkeää ymmärtää vaikutusmekanismeja, jotta päättäjät osaavat suunnata resursseja fiksusti työkyvyn tukemiseen ja työurien pidentämiseen.
Tarkastelussa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairausryhmään: Tuki- ja liikuntaelin- (TULE), mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairauksiin.
Tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot olivat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla kaikissa kolmessa sairausryhmässä.
Sairauspoissaolojen yleisyys julkisella sektorilla saattaa liittyä esimerkiksi työn luonteeseen tai työympäristön piirteisiin tai siihen, että julkiselle sektorille valikoituu henkilöitä, joiden sairauspoissaoloriski on jo ennalta suuri.
Vain sote-alalla ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä kaventui
Tutkimuksessa ero julkisen ja yksityisen sektorin poissaoloissa kaventui sote-alalla vuoden 2009 jälkeen. Kaventuminen voi johtua monista syistä.
- Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen, arvelee Leinonen.
Yhteiskunnan taloudellinen tila vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään
Taloussuhdanteet eivät näytä pitkällä tähtäimellä selittävän eroa julkisen ja yksityisen sektorin sairauspoissaolojen välillä, mutta sairauspoissaolojen kokonaismäärän vaihtelua ne osittain selittävät.
Lamavuonna 2009 notkahdus sairauspoissaoloissa näkyi varsinkin yksityisellä sektorilla. Tässä tutkimuksessa lasku näkyi erityisesti TULE-sairauksista aiheutuneissa poissaoloissa ja aikaisemmissa tutkimuksissa erityisesti miesvaltaisella teollisuuden alalla, johon laman tiedetään vaikuttaneen.
- Laskusuhdanteen aikana terveysongelmat saattavat johtaa yhä useamman palkkatyön ulkopuolelle ja töihin jäävät terveimmät, jolloin sairauspoissaolojen määrä laskee. Myös työn säilyttämiseen liittyvä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä, kertoo Leinonen.
- Noususuhdanteen aikana sairauspoissaolojen määrä puolestaan saattaa nousta, kun työtä on yhä useammalle, myös osatyökykyiselle.
Tätä kehitystä näyttäisivät tukevan myös Kelan tuoreimmat tilastot. Vuonna 2017 pitkien sairauspoissaolojen lasku taittui. Muutos aiheutui pääasiassa mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen kasvusta.
Taloustilanteen lisäksi poissaolojen määrään vaikuttavat myös yleinen terveyden kehitys, työkyvyn tukitoimet ja työelämän muutos.
- Esimerkiksi osasairausvapaan käytön kasvu tai etätyön lisääntyminen saattavat vähentää sairauspoissaoloja, muistuttaa Leinonen.
Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin eroja sairauspoissaolojaksolle jääneiden osuudessa julkisen ja yksityisen sektorin välillä 2005 - 2013. Tutkimuksessa käytettiin tietoja Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Sairauspoissaolotieto perustui sairausvakuutuksesta korvattuihin kausiin, jotka alkavat 10 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Tarkastelussa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairauteen: Tule-, mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairaudet. Tutkimusartikkeli on julkaistu Duodecimin lääketieteellisessä aikakauskirjassa 17/2018.
Lisätietoja:
Taina Leinonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen@ttl.fi (Leinosen esitys liitteenä)
Tutustu myös:
Kunta10 -tutkimuksessa seurataan lyhyitä, alle kolmen päivän poissaoloja ja pidempiä poissaoloja ammateittain.Kunta10-tutkimuksesta lisätietoja antaa johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos, puh. 043 820 1032
Sairauspoissaolot kunta-alalla ammateittain
Tiedote 9.5.2018: Yli kolme päivää kestäneet sairauspoissaolot vähentyneet kunnissa
Kunta10-tutkimus
Kelan sairauspoissaolotilastot (pitkät sairauspoissaolot)
Tiedote 19.3.2018 Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet
Kelan tutkimusblogit, jotka liittyvät sairauspoissaoloihin
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 560. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
