Tutkimus: Yön yli lennot vaikuttavat lentäjien vireyteen eniten

Työterveyslaitos ja Finnair tiedottavat 16.1.2017

Lentäjän työ edellyttää hyvää vireyttä. Toimialan luonteen vuoksi työtä tehdään ajoittain oloissa, jotka rasittavat lentäjiät. Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti yön yli lennot koetaan rasittavina, samoin kuin aikaiset aamulennot. Sen sijaan päivälennoilla väsymyksen tunne on harvinaista, vaikka kyseessä olisi kaukolento  tai edellisenä yönä olisi nukuttu tavallista vähemmän. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja Finnairin yhteistutkimuksesta, johon osallistui 86 kauko- ja lähiliikenteen lentäjää. Vireystilatutkimus kesti kaksi kuukautta ja sen aikana lentäjät seurasivat ja raportoivat omaa vireystilaansa.

Lentäjän unen ja vireyden tunteen kannalta ratkaisevaa on, ajoittuuko lento päivään vai yöhön.

- Yölennot ovat päivälentoja rasittavampia, vaikka lentäjä olisi nukkunut lentoa edeltävänä yönä varsin hyvin. Tämä johtuu siitä, että vireyden vuorokausirymi on alimmillaan yöllä. Päivävuoroa tekevä jaksaa paremmin, vaikka olisi nukkunut edellisenä yönä tavallista vähemmän, kertoo vanhempi tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

-Lennolle lähdön ajankohta vaikutti  myös uni-valverytmiin: valvejaksot muodostuivat pitkiksi joka kolmannen yölennon yhteydessä ja itse raportoitua vireystilan heikkenemistä raportoitiin joka toisen pitkän yölennon yhteydessä.

Lepotaukoja, kahvia ja juttelua väsymykseen

Lentäjät  ylläpitävät aktiivisesti vireyttään varhaiseen aamuun ja yöhön ajoittuvilla kaukolennoilla. Pitkillä lennoilla lentäjien määrä on suunniteltu  siten, että lentäjien  on mahdollista pitää lennon aikana virallisia, etukäteen suunniteltuja lepotaukoja. Näiden aikana he kykenivät nukkumaan keskimäärin tunnin. Lisäksi he joivat kahvia sekä käyttivät vireyttä hetkellisesti parantavia keinoja, kuten juttelua ja kehon liikuttelua.

Yksitoikkoisessa tilanteessa väsymys korostuu

Väsymystä esiintyi yölennoilla pääasiassa reittilentokorkeudessa lennettäessä. Reittilentovaiheessa, lennon niin sanotulla ei kriittisellä vaiheella  vähäiseksi koetun unen ja vuorokaudenajan vaikutukset vireyteen koetaan vahvemmin.

Tutkimuksesta hyötyä lentäjien työvuorojen suunnittelussa

Finnarissa tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lentäjien työvuorojärjestelyitä suunniteltaessa.

- Turvallisuus on Finnairille aina ensimmäinen prioriteetti kaikessa toiminnassamme. Yhdessä tehty tutkimus antaa meille tärkeää tieteellisesti todettua tietoa lähi- ja kaukoliikenteen eri vuorokaudenaikoihin liittyvistä rasittavuustekijöistä, ja sen avulla voimme vahvistaa jo olemassa olevia väsymyksen hallintaan liittyviä käytäntöjämme entisestään, sanoo lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suositella, että lentojen vireysvaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään nousu- ja laskeutumisvaiheiden lisäksi huomiota reittilentokorkeudessa lentämiseen. Näin lentoyhtiöt saavat kattavan kuvan lentäjien vireyden vaihtelusta ja voivat kohdentaa  vireyttä tukevat  ratkaisut parhaalla mahdollisella tavalla.  

- Tulokset antavat lentoyhtiölle eväitä kehittää  työ- ja lepoaikamalleja edelleen. Tutkimuksia vireystilaan vaikuttavista seikoista olisikin syytä jatkaa ja laajentaa, sanoo Sallinen.    

 

Veturinkuljettajilla ja rekkakuskeilla samat haasteet kuin lentäjillä

- Tulokset vastasivat olettamuksiamme, sanoo Sallinen.

- Aiemmista tutkimuksistamme muissa ammattiryhmissä tiedämme, että vuorokaudenaika vaikuttaa voimakkaasti vireyteen, usein jopa voimakkaammin kuin edeltävän unen määrä. Nyt saamamme tulokset vastaavat tuloksiamme raide- ja maatiekuljetuksista.

Työterveyslaitoksen ja Finnairin yhteistutkimukseen osallistui 86 kauko- ja lähiliikenteen lentäjää. Liikennelentäjät valikoituivat tutkimukseen 274 etukäteiskyselyyn vastanneiden joukosta. Kunkin lentäjän unta ja vireyttä rekisteröitiin lähes kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti. Tutkimus tehtiin vuonna 2015 ja se on tähän mennessä kattavin tutkimus liikennelentäjien unesta ja vireydestä.  

Tutkimusryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksen ja Finnairin edustajien lisäksi professori Torbjörn Åkerstedt Ruotsin Karolinska Institutetista sekä dosentti Göran Kecklund Tukholman yliopiston Stress Forskning Institutetista. 

Lisätiedot:

Mikael Sallinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 040 7686956, mikael.sallinen[at]ttl.fi

Kimmo Ketola,  lääketieteellinen johtaja, johtava työterveyslääkäri, ilmailulääkäri (AME-1), Finnair, puh. 09 818 4020 (Finnairin Media Desk) kimmo.s.ketola@finnair.com

Artikkeli: Sallinen M, Sihvola M, Puttonen S, Ketola K, Tuori A, Härmä M, Kecklund G, Åkesrtedt T. Sleep, alertness and alertness management among commercial airline pilots on short-haul and long-haul flights. Accident Analysis and Prevention 2017, 98, 320-329.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä.  Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.  Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Henkilötyövuosia on 560 ja rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

@tyoterveys @fioh

 

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Turvallisuus on Finnairille aina ensimmäinen prioriteetti kaikessa toiminnassamme. Yhdessä tehty tutkimus antaa meille tärkeää tieteellisesti todettua tietoa lähi- ja kaukoliikenteen eri vuorokaudenaikoihin liittyvistä rasittavuustekijöistä, ja sen avulla voimme vahvistaa jo olemassa olevia väsymyksen hallintaan liittyviä käytäntöjämme entisestään.
lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen, Finnair
Yölennot ovat päivälentoja rasittavampia, vaikka lentäjä olisi nukkunut lentoa edeltävänä yönä varsin hyvin. Tämä johtuu siitä, että vireyden vuorokausirymi on alimmillaan yöllä. Päivävuoroa tekevä jaksaa paremmin, vaikka olisi nukkunut edellisenä yönä tavallista vähemmän.
vanhempi tutkija Mikael Sallinen, Työterveyslaitos