Työhön paluu ja työhön osallistuminen parantunut lakimuutoksen jälkeen

Vakiintunut työhön paluu lisääntyi 4 % ja työhön osallistuminen 5 % yli 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen, kun verrattiin aikaa ennen ja jälkeen vuonna 2012 voimaan tullutta ns. 30 päivän sääntöä. Sääntö velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää. Muutokset työhön paluussa olivat selvempiä naisilla verrattuna miehiin. Työhön osallistuminen parani eniten julkisen sektorin työntekijöillä, sekä alueilla, joilla työttömyysaste oli alhainen.

Työterveyslaitos tiedottaa 19.2.2018, tiedote 8/2018

Työterveyslaitos, Kela ja Eläketurvakeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen, jossa selvitettiin vuoden 2012 lakimuutosten vaikuttavuutta. 

– Sairauspoissaolot ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet 2010-luvulla. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin, kertoo Työterveyslaitoksen dosentti Svetlana Solovieva.

30 päivän säännön vaikuttavuutta on epäilty, sillä se velvoittaa työnantajaa ainoastaan ilmoittamaan työterveyshuoltoon pitkittyneestä poissaolosta. Se, tehdäänkö ilmoitusta ja johtaako se toimenpiteisiin työntekijän työhön paluun edistämiseksi työnantajan tai työterveyshuollon taholta, todennäköisesti vaihtelee työpaikoittain.

– Tämä voi osittain selittää havaittujen muutosten verrattain maltillista kokoa, toteaa dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta.

– Löydökset ovat kuitenkin positiivisia väestötasolla ajatellen, hän lisää.

Työhön osallistuminen lisääntyi erityisesti tilanteessa, jossa työntekijä käytti kokoaikaisen poissaolon jälkeen osa-aikaisia sosiaalietuuksia, kuten osasairauspäivärahaa.

– Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä, kertoo tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura.

Muutokset vaihtelivat väestöryhmittäin

Työhön paluu aikaistui ja parani suhteellisesti enemmän naisilla kuin miehillä. Työhön paluu aikaistui eniten niillä, joiden sairauspoissaolo johtui syövästä tai mielenterveyden häiriöistä.

– Hyväennusteiseen syöpään sairastumisen jälkeen halutaan ehkä aikaisempaa aiemmin palata työhön. Myös mielenterveyden häiriöissä on viime aikoina suositeltu lisääntyvästi varhaista työhön paluuta, ja työpaikoilla osataan mahdollisesti paremmin tehdä tarvittavia työjärjestelyjä. Lisäksi näiden sairauksien kehittyneet hoidot ovat voineet osaltaan vaikuttaa nopeutuneeseen työhön paluuseen, Viikari-Juntura toteaa.

Suhteellinen paraneminen työhön osallistumisessa oli suurin ryhmässä, joka asui alhaisen työttömyyden alueilla. Alhaisen työttömyyden aikana työstä uskalletaan olla poissa, koska työpaikan menetys on epätodennäköistä, mikä voi vaikuttaa tähän löydökseen. Työhön osallistuminen parani myös julkisen sektorin työntekijöillä, etenkin verrattuna yksityisen sektorin työntekijöihin. Julkisella sektorilla sairauspoissaoloja on tunnetusti enemmän kuin yksityisellä, minkä vuoksi lakimuutoksen vaikutus voi tässä ryhmässä olla selvempi.

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa seurattiin sairauspoissaoloja, työssä oloa ja sosiaalietuuksien saamista Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä, jotka oli yhdistetty Tilastokeskuksen alueellisiin työttömyystietoihin.

Julkaisu:

Jaana I. Halonen, Svetlana Solovieva, Lauri J. Virta, Mikko Laaksonen, Kari-Pekka Martimo, Ismo Hiljanen, Tea Lallukka, Ilona Autti-Rämö, Eira Viikari-Juntura. Sustained return to work and work participation after a new legislation obligating employers to notify prolonged sickness absence. Scandinavian Journal of Public Health.

Lisätiedot:

Dosentti Jaana Halonen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4264, jaana.halonen(at)ttl.fi

Dosentti Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos, puh. 043 825 9557, svetlana.solovieva(at)ttl.fi

Tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos, puh. 040 736 9259, eira.viikari-juntura(at)ttl.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Sairauspoissaolot ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet 2010-luvulla. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin
dosentti Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos
Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä
tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos