Työhön paluu pitkältä sairauslomalta aikaistui hieman lakimuutosten jälkeen

Tiedote 54/2015
Helsinki 21.10.2015

Työhön paluu pitkän työkyvyttömyyden jälkeen aikaistui hieman ja työssäolopäivät lisääntyivät vuonna 2012 tapahtuneiden sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten jälkeen. Tulokset käyvät ilmi tieteellisessä Occupational and Environmental Medicine -lehdessä julkaistusta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

Selvin muutos nähtiin niillä, joilla työkyvyttömyys oli kestänyt noin kolme kuukautta, kun taas lyhemmissä tai pidemmissä poissaoloissa muutos ei ollut merkitsevä.

Yhä useampi palaa työhön pitkittyneenkin työkyvyttömyyden jälkeen

Työhön palattiin pitkittyneen työkyvyttömyyden jälkeen merkitsevästi aikaisemmin lakimuutoksen jälkeen kuin ennen muutosta. Muutos näkyi selvimmin lähes kolme kuukautta sairauslomalla olleilla, joilla työhön osallistuminen oli 2 % korkeammalla tasolla lakimuutoksen jälkeen. Vertailu vuosiin 2008–2011 osoitti, että ennen lakimuutosta ei palattu työhön pitkien sairauspoissaolojen jälkeen yhtä usein.

– Tutkimustulokset antavat myönteisiä viitteitä siitä, että poissaoloja seuraamalla ja työhön paluun edellytyksiä selvittämällä voidaan ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä, kertoo erikoistutkija Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta.

– On kuitenkin huomioitava, että muutokset työhön osallistumisessa olivat pieniä verrattuna esimerkiksi osasairauspäivärahan käyttöönottoa koskeneen tutkimuksen tuloksiin, toteaa tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura . Aiemassa tutkimuksessa osasairauspäivärahaa käyttäneiden työhön osallistuminen lisääntyi 5 % verrattuna vastaavan pituisella täydellä sairauslomalla olleisiin.

Lakimuutoksen vaikutuksia seurattiin julkisella sektorilla

Työterveyslaitoksen toteuttamaa Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimusta varten on kerätty sairauspoissaolotietoja yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimusjoukko koostui niistä seurantatutkimukseen osallistuneista työntekijöistä, joilla oli työnantajan rekisterin mukaan 30, 60 tai 90 päivän yhtäjaksoinen työkyvyttömyys ennen (2010) ja jälkeen (2013) lakimuutoksen. Kunkin työkyvyttömyysjakson jälkeen työntekijöiden vakiintunutta työhön paluuta (vähintään 28 päivää työssä ilman uutta sairauslomaa) seurattiin vuoden ajan. Koska sairauspoissaolot vähenivät tasaisesti vuodesta 2008 vuoteen 2014, mukana olivat työkyvyttömyysjaksot myös vuodelta 2008.

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos (30-60-90 -päivän sääntö)

Muutoksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyysjaksojen pitkittymistä ja toistuvuutta ja siten edistää työhön paluuta. Laki edellyttää, että työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairausloma on kestänyt 30 päivää. Työnantajan on haettava sairauspäivärahaa Kelalta, kun sairausloma on kestänyt 60 päivää. Työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja työnantaja selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä (Kelan sairauspäivärahan maksamisen jatkumisen edellytys).

Lakimuutosten vaikutukset yksityisellä puolella selvitetään

Työterveyslaitos on selvittänyt Kelan kanssa 90-päivän sääntöön liittyviä työterveyshuollon lausuntoja. Selvitys osoitti, että lausuntoa ei aina ollut toimitettu, ja joskus työhön paluun edellytyksiä ei ollut riittävän perusteellisesti arvioitu. Työhön paluuta voitaisiin todennäköisesti edistää panostamalla jatkossa työkyvyn arviointiin ja työhön paluun edellytysten selvittämiseen. Työterveyslaitos jatkaa yhdessä Kelan ja Eläketurvakeskuksen kanssa Suomen Akatemian tuella lakimuutosten vaikutusten selvittämistä. Erityisen kiinnostavaa on tutkia onko muutoksia nähtävissä yksityisten työnantajien työntekijöillä.

Artikkeli

Halonen JI, Solovieva S, Pentti J, Kivimäki M, Vahtera J, Viikari-Juntura E. Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a natural experiment in Finland. Occupational and Environmental Medicine 2015 Oct 13. doi: 10.1136/oemed-2015-103131. [Epub ahead of print]

Lisätiedot:

Erikoistutkija Jaana Halonen, Työterveyslaitos, puh. 043 82 44 264, jaana.halonen[at]ttl.fi
Tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos, puh. 040 73 69 259, eira-viikari-juntura[at]ttl.fi

Työterveyslaitoksen verkkosivuilla:

Työhön paluun tuen toimet

Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä. Arviointitutkimus 1.6.2012 voimaan astuneiden työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutosten täytäntöönpanon toteutumisesta. Juvonen-Posti P ym. Työterveyslaitos, 2014. (pdf )

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 680.

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Tilaa

Multimedia

Multimedia