Ulkomaalaistaustaiset kokevat saavansa pääosin hyvää ja tasapuolista kohtelua työpaikalla

Report this content

Tiedote 3/2016, 14.1.2016

Maahanmuuttajien kotouttamisessa työpaikan saaminen ja työhön sopeutuminen ovat maahanmuuttajan ja koko yhteiskunnan etu. Esimiehellä on keskeinen rooli maahanmuuttajan sopeuttamisessa suomalaiseen työelämään. Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisista palkansaajista valtaosa (63 %) arvioi saavansa hyvin tukea esimieheltään. Ja jopa 78 prosenttia ulkomaalaistaustaisista kokee, että heitä kohdellaan tasapuolisesti työpaikalla. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Tilastokeskuksen ja THL:n UTH-tutkimuksesta.

─ Maahanmuuttajien kotouttamista ajatellen on rohkaisevaa, että he kokevat tulevansa kohdelluksi hyvin ja tasapuolisesti suomalaisilla työpaikoilla, kertoo vanhempi tutkija Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.

─ Työkavereilta saadun tuen ulkomaalaistaustaiset arvioivat tosin vähäisemmäksi kuin suomenkieliset, sanoo Väänänen. Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista 66 prosenttia koki saavansa erittäin tai melko paljon tukea työtovereilta, kun suomenkielisillä palkansaajilla vastaava osuus oli 82 prosenttia.

Eniten työtoveritukea raportoivat EU-ja EFTA-maista sekä Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevat palkansaajat: heistä valtaosa koki saavansa erittäin tai melko paljon tukea ja apua työtovereilta (73 %). Sen sijaan Lähi-idän maista tai Afrikasta lähtöisin olevat arvioivat saamansa tuen vähäisemmäksi.

Vaikka ryhmien välillä voi esiintyä suuriakin eroja esimerkiksi kohtelussa, osa eroista voi selittyä sillä, että eri kulttuureissa omaa tilannetta hahmotetaan ja ilmaistaan eri tavoin ja erilaisin kriteerein, toteaa tutkija Minna Toivanen.

Monikulttuurisilla työpaikoilla toimitaan usein kaksisuuntaisen kotoutumisen rajalla: maahanmuuttajat ovat omaksumassa suomalaista työelämää ja työyhteisön tapoja, mutta samaan aikaan muut työntekijät ja koko työyhteisö totuttelevat toimimaan uudenlaisessa, monikulttuurisessa työpaikkatodellisuudessa.

Joka toisella ulkomaalaistaustaisella on myös ulkomaalaistaustainen työkaveri

Tutkimukseen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista palkansaajista yli puolet työskenteli työpaikoilla, joissa oli vähintään neljännes maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.
Suomen työpaikoilla työskentelee vajaat 150 000 15–64-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia työntekijää, mikä tarkoittaa sitä, että Suomessa on tuhansia työpaikkoja, joissa merkittävä osuus työntekijöistä on ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia.

─ Tilanne on täysin toinen kuin vielä 2000-luvun taitteessa, jolloin laajasti monikulttuuriset työpaikat ja -yhteisöt olivat vielä harvinaisia, kertoo Väänänen.
─ On kuitenkin syytä muistaa, että edelleen moni ulkomaalaistaustainen työntekijä työskentelee työpaikalla, jossa ei ole muita maahanmuuttajia.

Suomessa ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muutamaan suurempaan kaupunkiin.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen toteuttamaan Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimukseen (UTH). Tulokset kuvaavat vuonna 2014 Suomessa vakinaisesti asunutta 15–64 ‑vuotiasta ulkomaalaistaustaista väestöä eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tutkimusta rahoittivat myös EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Linkki julkaisuun (pdf) ja Tilastokeskuksen tiedotteeseen 17.12.2015.

Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Ari Väänänen, Työterveyslaitos, puh. 040 582 4540
Tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506


Tutustu myös Työterveyslaitoksen verkkopalvelun www.ttl.fi Muuttuva työelämä -aineistoihin

Monikulttuuristuva työelämä
Töissä Suomessa - tietoa maahanmuuttajalle 13 kielellä
Nuoren maahanmuuttajan työkyvyn tukeminen työuran alussa
Monikulttuuristuva työpaikka. Opas esimiehelle. Työterveyslaitos 2013

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh.  040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


www.ttl.fi
@tyoterveys

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista ja työsuhteita on runsaat 600. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.

Avainsanat: