Ahneus ja korruptio vaikeuttavat urheilun roolia rauhan ja ihmisoikeuksien edistäjänä

Urheilusta on rauhantekijäksi. Sillä olisi myös kaikki mahdollisuudet ihmisoikeuksien edistäjäksi, mutta tämän kansainvälisten liittojen toimintakulttuuri uhkaa vesittää. 98 prosenttia urheiluvaikuttajista koostuvasta Reilu Peili –raadista vastasi myöntävästi kysymykseen ”Onko urheilusta ihmisoikeuksien edistäjäksi ja rauhan tekijäksi?” – mutta suuri osa varauksella.

Kansainvälisiä urheilukisoja myönnetään maihin, joissa kukoistavat diktatuurit ja ihmisoikeusrikkomukset, ja tietymätön määrä työntekijöitä kuolee fasadien kiillotuksessa kisakuntoon. Valta tekee kattojärjestöistä urheilun rauhantyön portinvartijoita. Urheilujohdolta vaaditaan siis selkeämpää linjanvetoa ja vaikutusvaltansa parempaa käyttöä.

Raadista nousee voimakas toive urheilun eettisempään yhteiseen ääneen, joka ei vaikenisi epäoikeudenmukaisuudesta. Urheilun painoarvo kulttuurimuurien ylittäjänä ja suurtapahtumat näköalapaikkana ovat niin ainutlaatuisia, että potentiaali rauhan tai ihmisoikeuksien edistämiseen on kiistaton.

”On, mutta miksi niin harva urheilun parissa toimiva antaa äänensä, kasvonsa ihmisoikeuksien ja rauhan edistämiselle? Urheilu kerää ihmisten ja median huomion, joten sillä olisi mitä oivallisen mahdollisuus toimia hyvän puolesta.”
Leena Huovinen, kisapappi / Suomen ev.lut.kirkko

”Urheilu yhdistää maailman, mutta se asettaa myös erittäin suuret vaatimukset IOC:lle ja kansainvälisille lajiliitoille. Kisoja ei saa myöntää maille, joissa ei kunnioiteta ihmisoikeuksia tai, joissa muulla tavalla sorretaan demokraattisia periaatteita. Myöntämällä kisoja sellaisiin maihin pönkitämme vain valtaa pitäviä. Olemalla myöntämättä kisoja voi myös vaikuttaa muutoksiin. Kun kisat on myönnetty on myöhäistä reagoida. Vallanpitäjät voivat jopa hyödyntää mahdollisia protesteja paikan päällä.”
Fred Sundwall, pääsihteeri / Suomen Ratsastajainliitto

”Olisi ilman ahneutta, joka on pesiytynyt nykyiseen miljardien ja miljardien arvoiseen urheilubisnekseen. On kyse Suomesta mikrokosmoksena tai kansainvälisen olympiakomitean johtajien järjettömistä vaatimuksista (vrt. Norjan olympia-keissi) - Fifasta puhumattakaan - mennä puksutetaan valta ja raha edellä, hyvin etäällä todellisuudesta tai eettisestä. Viime ja tulevien vuosien suurkisakaupunkien listalta ei taida puuttua kuin Pjongjang, jotta ihmisoikeusrikkomusten värisuora olisi valmis. Vika ei totisesti ole urheilijoiden, mutta johtajien mopot ovat karanneet pahemman kerran.”    
Mikko Salasuo, vastaava tutkija, dosentti / Nuorisotutkimusverkosto    

Koko artikkeli ja raatilaisten vastaukset löytyvät täältä

Reilu Peili heijastaa urheilun arvokeskustelua tässä ja nyt. Kuukausittain Reilu Peili kysyy vaikuttajaraadilta ajankohtaisen liikuntaa tai urheilua koskevan kysymyksen. Juttusarja käynnistyi helmikuussa 2014, ja on käsitellyt muun muassa harrastusten kustannuksia, urheilua ja päihteitä, fanikulttuurin muutosta ja urheilun rahoitusta. www.sport.fi/reilupeili

Suomi Areenalla 17.7.2015 aiheesta keskustelevat panelistit Martti Ahtisaari, Ilkka Kanerva, Susanna Rahkamo ja Théa Natri sekä juontaja Arto Nyberg.

Urheilu diplomatian ja politiikan välineenä: Onko urheilusta rauhan tekijäksi?
Aika: perjantai 17.7.2015 klo 14.00-15.15
Paikka: Raatihuoneenpuiston Purjelava
Paneelin järjestävät: Crisis Management Initiative CMI, Valo, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea


Lisätiedot:
Nelli Kuokka
040 822 7130
nelli.kuokka(at)valo.fi

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia