Henkilöstöliikuntabarometri 2015: Henkilöstöliikunnan tukeminen monipuolistuu – keinovalikoimassa uusimpana työaikaisen liikkeen lisääminen

Henkilöstöliikunnan strateginen suunnittelu ja seuranta ovat lisääntyneet.  Työmatkaliikkumisen edellytykset ovat parantuneet ja liikuntasetelien tarjonta sekä itse järjestettävät liikuntapalvelut ovat yleistyneet. Nousevana trendinä huomiota kiinnitetään työaikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen erityisesti paikallaan oloa vaativissa töissä. Seuraavan kahden vuoden aikana painopisteenä tulee olemaan vähän liikkuvien aktivointi. Tulokset ilmenevät Valon TNS Gallupilla teettämässä henkilöstöliikunnan tutkimuksesta.

S trateginen suunnitelmallisuus lisääntynyt

Barometrin mukaan sekä työnantajat että palkansaajat nostavat edelleen henkilöstöliikunnan tärkeimmiksi tehtäviksi työkyvyn, työvireen, yleisen terveydentilan ja työhyvinvoinnin tukemisen. 87 % työnantajista sanoo tukevansa henkilöstöliikuntaa tavalla tai toisella. Tiedustelluista palveluista kaikkein yleisimmät ovat pukuhuoneet ja suihkutilat (90 %), liikuntasetelit tai muut vastaavat maksuvälineet (82 %) sekä itse järjestettävät liikuntapalvelut kuten liikuntapäivät tai henkilökunnan kilpailut (81 %). Liikuntaseteleiden ja muiden maksuvälineiden tarjonta on kaksinkertaistunut vuodesta 2007; niitä on käytössä enemmän kuin kahdella työpaikalla kolmesta. Suosituimpia henkilöstöliikunnan muotoja ovat kuntokeskusliikunta ja erilaiset joukkueliikuntalajit.

- Huomionarvoista on henkilöstöliikunnan suunnittelun ja seurannan positiivinen kehitys. Aiempaa useammalla työpaikalla on kirjallinen liikuntastrategia ja henkilöstöliikunnan vaikuttavuutta ja kohdentuvuutta seurataan, toteaa Valon erityisasiantuntija Matleena Livson .

Myös tukimuotojen monipuolistuminen on Livsonin mielestä ilahduttavaa.

- Tukea kohdistetaan yhä yleisemmin mm. vähemmän liikkuville suunnattuihin aktiviteetteihin, itse järjestettyihin liikuntatapahtumiin ja taukoliikunnan välineisiin. Työmatkaliikuntaa tukevat olosuhteet vaikuttavat olevan kunnossa jo 90 % työpaikoista. Tulokset kertovat, että henkilöstöliikuntaa pidetään tärkeänä ja sen vaikutuksiin luotetaan, kiteyttää Livson.

Nouseva trendi työaikaisen liikkeen lisääminen

Uutena osiona tutkimuksessa oli fyysinen aktiivisuus työpäivän aikana. Vastaajilta, joiden työyhteisössä tehdään paikallaan oloa edellyttävää työtä, tiedus­teltiin, onko istumisen vähentämiseen ja liikkeen lisäämiseen työpäivän aikana kiinnitetty huomiota. Työantajista 79 % ilmoittaa, että työaikaiseen liikkeen lisäämiseen on kiinnitetty huomiota. Sen sijaan palkansaajista vain 38 % on samaa mieltä.

- Ristiriitainen tulos kertoo siitä, että liiallisen paikallaan olon ja istumisen vaarat on työpaikoilla tiedostettu ja niihin on myös reagoitu, mutta liikettä lisäävän toimintakulttuurin muutoksessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Työpaikoilla toimenpiteet ovat valtaosin (82 %) kohdentuneet olo­suhteisiin, kuten säädettäviin työpöytiin. Huomattavassa määrin (63 %) työnantajien vastauksissa mainitaan myös muutoksia toimintatavoissa, kuten taukoliikunta, kävely­palaverit, kokouskäytännöt ja portaiden käyttö, mutta ne eivät vielä näy käyttäytymistapojen muutoksena työntekijöiden vastauksissa, sanoo Valon asiantuntija Satu Ålgars .

Tutkimuksen mukaan pääosin istumatyötä tekevät kuitenkin uskovat, että aktiivisuutta edistävien olosuhteiden luomisella ja yhteisillä toimintatavoilla on vaikutusta työpäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. He myös luottavat keskimäärää useammin työkaverien kannustukseen (25 %) ja aktiivisuutta tukeviin kampanjoihin (24 %).

- Asiat muuttuvat rutiini kerrallaan. Toimintakulttuurin muutoksessa tärkeintä on uusista käytänteistä puhuminen ja yhdessä sopiminen. Yhteisten pelisääntöjen luomisessa johdolla ja johdon esimerkillä on iso rooli. On myös hyvä muistaa, että toimintatapojen muuttaminen ei välttämättä vaadi juurikaan taloudellisia panostuksia, korostaa Ålgars.

Taloudellinen tuki kasvanut – panostuksia liikunnallisesti passiivisten aktivointiin

TNS Gallupin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela peilaa uusimpia tuloksia aiempien tulosten lisäksi yleisesti työelämässä vallitsevaan tilanteeseen.

- Henkilöstöliikuntaan käytettävä rahamäärä on viimeisten kolmen vuoden aikana kasvanut 18 %, keskimäärin yhtä työntekijää kohden investointi on noin 230 euroa vuodessa. Kovista ajoista huolimatta henkilöstön työkykyä ja -vireyttä halutaan siis edelleen tukea taloudellisesti, kiteyttää Nurmela.

Henkilöstöliikunnan lähivuosien muutoksista Nurmela nostaa esiin tutkimuksessa nähtävissä olevan pienen hiljaisen viestin.

- Liikunnallisesti aktiivisimpien on jo aiemmin todettu hyödyntävän kiitettävästi työnantajan liikuntatarjouksia. Nyt huomiota on alettu kiinnittämään myös liikunnallisesti passiivisempien mukaan saamiseen. Kun työnantajilta tiedusteltiin henkilöstön fyysisesti aktiivista elämäntapaa tukevien toimenpiteiden painopistettä kahden seuraavan vuoden aikana, suurimmassa osassa työpaikkoja (62 %) se tulee olemaan passii­visten aktivointi.

Henkilöstöliikunnan barometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin kesäkuussa 2015 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 575. Edellinen barometri julkaistiin 2012. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Valo Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry ja sen toteutti TNS Gallup Oy.


Liitteet

TULOKSET Henkilöstöliikunnan barometri 2015

RAPORTTI Henkilöstöliikuntabarometri 2015

Lisätietoja:

Matleena Livson Valo matleena.livson@valo.fi puh. 040 770 2924

Satu Ålgars Valo satu.algars@valo.fi puh. 050 583 1696

Sakari Nurmela TNS Gallup sakari.nurmela@tnsglobal.com puh. 040 578 5080


.

Avainsanat: