Langaton induktiolataus muuttuu todeksi S-sarjassa 2017

  • Magneettikenttään perustuva induktiolataus S-sarjan lisävarusteeksi 2017
  • CCS-järjestelmä mahdollistaa jopa 350 kW lataustehon pikalatauksessa
  • Uusien akkujen energiatiheys kaksinkertaistuu ja kustannukset puolittuvat
  • Lupaavin uusista akkuteknologioista on litium-sulfaattiakku 2020-luvulla

Langaton latausteknologia on yksi pääkehityskohteista, kun autoala valmistautuu sähkö- ja hybridiautojen yleistymiseen lähivuosina. Mercedes-Benz on testannut ja kehittänyt induktiolatausta vuodesta 2015 lähtien nykyisen S 500 e –mallin prototyypin avulla. Ensi vuonna teknologian ennakoidaan olevan lanseerausvalmis. Induktiolataus tulee ensivaiheessa tarjolle S-sarjaan lisävarusteena. Vakiovarusteinen auto ladataan edelleen latausjohdon avulla.

Induktiolataus perustuu kahteen käämiin, joiden väliin syntyy magneettikenttä. Ensiökäämi voidaan sijoittaa esimerkiksi autotallin tai latauspisteen lattiaan sijoitettuun levyyn, jolloin auton ohjausjärjestelmä tunnistaa käämin auton ajaessa sen kohdalle. Kun auto on paikallaan, järjestelmä ilmoittaa siitä kuljettajalle monitoiminäytön viestillä. Toisiokäämi sijoitetaan auton alustaan, ja kun käämit osuvat kohdakkain, niiden väliin muodostuu magneettikenttä. Lataus käynnistyy automaattisesti, ja auton ohjausjärjestelmä seuraa sen etenemistä. Latausteho käämien avulla on 3,6 kW, ja latauksen hyötysuhde nousee lähes 90 prosenttiin. Induktiolatauksen avulla auton akut täyttyvät tehokkaasti, vaivattomasti ja turvallisesti.

Vaihtovirta + tasavirta = yhdistetty latausjärjestelmä CCS

Julkisen ja avoimen pikalatauksen saatavuus korostuu sähköautoilun yleistyessä. Daimler on yhteistyössä muiden autonvalmistajien kanssa kehittänyt jo kauan avointa ja standardoitua CCS-latausjärjestelmää (Combined Charging System), jonka mahdollistaisi maailmanlaajuisen ja rajoittamattoman sähköautoilun ja latausinfrastruktuurin rakentamisen.

CCS laajentaisi nykyistä AC-vaihtovirtaan perustuvaa sähköautojen latausteknologiaa DC-tasavirran mahdollistamalla nopealla pikalatauksella. Vuodesta 2018 lähtien uusi CCS-standardi tulee käyttöön kaikissa Mercedes-Benzin sähköajoneuvoissa. Autosta ja akusta riippuen latauksen teho pikalatauspisteessä voisi olla jopa 150 kW. Järjestelmä tosin mahdollistaa jopa yli kaksi kertaa nopeamman 350 kW lataustehon. ”Pikalataamisen mahdollisuudet paranevat merkittävästi”, Mercedes-Benzin strategiajohtaja Wilko Stark lupaa.

CCS-järjestelmän käyttöönottoa on vauhdittamassa uuden pistokestandardin hyväksyminen. Esimerkiksi Saksassa on käynnissä useita uuteen standardiin perustuvia latausinfran laajennushankkeita kuten ”Schnellladen Berlin” eli Berliinin nopean latausasemaverkoston rakentaminen. Saksan hallitus tukee uusien nopeiden sekä perinteisten latauspisteiden ja –asemien lisäämistä maassa 300 miljoonan euron määrärahalla. Saksan tavoite on rakentaa lähivuosina 15000 sähköautojen latauspistettä sekä 400 vetyautojen tankkausasemaa.

Uudet akut tuplaavat energiatiheyden, mutta kustannukset puolittuvat

Vuodesta 2009 lähtien laajassa ajoneuvokäytössä olleet litiumioniakut saavat uusia haastajia 2020-luvulla akkuteknologian kehittyessä. Mercedes-Benzin mukaan lupaavin uusista ratkaisuista on litium-sulfaattiakku, joka tarjoaa autolle nykyistä pidemmän toimintamatkan latauksella, mutta entistä alhaisemmilla tuotantokustannuksilla. Daimler ennakoi akun energiatiheyden kaksinkertaistuvan nykyisestä, samalla kun tuotantokustannukset vastaavasti puolittuvat. Akun vaatima tila autossa pysyy ennallaan. ”Litium-sulfaattiakun ansiosta sähköautojen pelikenttä on ensi vuosikymmenellä kokonaan toisen näköinen kuin nyt”, Mercedes-Benzin tutkimus- ja kehitysjohtaja Prof. Dr. Thomas Weber kiteyttää.

Akun lisäksi auton koko sähköjärjestelmä kehittyy vastaavasti: ohjauselektroniikka ja sen vaatimat ohjelmat, jäähdytys, järjestelmän räätälöinti tiettyyn automalliin sekä akun kennojen muotoilu. Kullekin ajoneuvotyypille voidaan jatkossa valita sen akkuun ja käyttötarpeisiin parhaiten soveltuva kennojen muoto. Daimlerin vahvuus on myös akkujen ja teknologian tuotannon omavaraisuus. Vuonna 2009 perustetun tytäryhtiön Deutsche Accumotiven ansiosta Daimler on ainoa saksalainen autonvalmistaja, joka valmistaa akkuja ja tuottaa kaikki tarvitsemansa akut itse.

Lisätietoja:

Pekka Koski, Veho Henkilöautot, lehdistöpäällikkö, puh. 0400 210 490, pekka.koski@veho.fi

Pauli Eskelinen, Mercedes-Benz henkilöautoryhmä, tuotepäällikkö, puh. 010-569 2530, pauli.eskelinen@veho.fi

 

Yrityksestä

Materiaalipankin aineisto on tarkoitettu ainoastaan median käyttöön ja se on tekijänoikeussuojattua. Veho hallitsee materiaalin tekijänoikeuksia. Materiaalin käyttö kaupalliseen tarkoitukseen ja muuhun levitykseen ei ole sallittua. Veho-konserni on Suomen johtava autokaupan konserni, joka toimii myös Baltiassa ja Ruotsissa. Veho perustettiin vuonna 1939 Mercedes-Benzin maahantuojaksi Suomeen. Tänä päivänä Vehon liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen maahantuonnista, vähittäismyynnistä ja huoltotoiminnasta.

Yhteyshenkilöt

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit