Eläkeverotuksen progressio kiristyi vaalikaudella 2011–2015

Eläketulon verotuksen progressio kiristyi vaalikaudella 2011–2015 pienempituloisille työeläkkeensaajille suunnattujen kevennysten ja suurempituloisille kohdistuvien veronkorotusten vuoksi. Eläkkeiden ostovoima puolestaan parani useimmilla. Keskituloisen eläkkeensaajan ostovoima on tänä vuonna 2,4 prosenttia korkeampi kuin vaalikauden alussa vuonna 2011.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola .

Viime vaalikaudella kahden matalimman eläketason tuloverotuksen kevennys vahvisti näiden eläkkeiden ostovoimaa. Neljällä korkeammalla eläketasolla, keskituloisesta eläkkeensaajasta lähtien, veronkiristykset puolestaan söivät ostovoimaa. Kaikkein eniten verotus kiristyi korkeimmalla eläketasolla, jolla erityisesti eläketulon lisävero nosti veroprosenttia vuodesta 2013 eteenpäin. Korkeinta eläketasoa lukuun ottamatta ostovoima on vaalikauden loppua kohden hidastuneen inflaation ansiosta kuitenkin suurempi kuin vaalikauden alussa.

Kun verrataan vuosituhannen alkuun, niin vuonna 2015 esimerkkieläkkeiden ostovoima on 16,5–19,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. Ostovoiman kasvua on tukenut se, että tuloveroprosentit ovat 4,9–8,4 prosenttiyksikköä matalammat kuin vuonna 2000, vaikka päättyneellä vaalikaudella tuloverotus kääntyikin kiristysten tielle.

”Veromuutokset ovat vaikuttaneet työeläkkeensaajien ostovoimaan merkittävästi. Pelkkää työeläkettä saavien ostovoiman kasvusta yli puolet on 2000-luvulla tullut tuloverotuksen kevenemisestä”, Kirkko-Jaakkola toteaa.

Lisätietoja:
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7326, 050 536 4126
Eläkeveroselvitys on osoitteessa www.veronmaksajat.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liitto neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa, ajaa kohtuullista verotusta sekä puolustaa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä. Veronmaksajissa on 230 000 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 186 000 ja yritysjäseniä 44 000. Liiton jäsenkunnassa ovat edustettuina niin palkansaajat, eläkeläiset kuin yrittäjätkin.

Tilaa