Eläkkeensaajan verotus kevenee vielä tänä vuonna

Ostovoima 2-3 prosentin kasvussa ELÄKKEENSAAJAN VEROTUS KEVENEE VIELÄ TÄNÄ VUONNA Eläkkeensaajien verotuksen keveneminen jatkuu vielä tänä vuonna. Keskitasoista 905 euron kuukausieläkettä nauttivan eläkeläisen veroprosentti alenee 0,6 prosenttiyksikköä 13,6 prosenttiin. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta tutkimuksesta "Eläketulojen verotus ja nettoeläkkeiden ostovoima vuosina 1991 - 2002." Tutkimuksen on laatinut ekonomisti Päivi Kaarlela. Tutkimuksen esimerkkilaskelmissa vero 1245 euron kuukausieläkkeestä on 23,3 prosenttia ja 2075 euron eläkkeestä 31,0 prosenttia. Alennusta molemmissa on yksi prosenttiyksikkö. Veronkevennysten ja indeksikorotusten seurauksena eläkkeensaajien ostovoima on tänä vuonna varsin nopeassa kasvussa. Tarkastelluissa esimerkkitapauksissa nousua on tulotasosta riippuen 2,3 - 3,1 prosenttia. Viime vuonna ostovoima kasvoi 2,9 - 4,4 prosenttia. Sen sijaan vuonna 2000 eläkkeensaajan ostovoima heikkeni. Eläketulon verotus kiristyi tuntuvasti kaikissa tuloluokissa vuonna 1991 loppuun saatetun kokonaisverouudistuksen jälkeen aina vuoteen 1994 asti. Verotusta kiristivät etenkin kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun muutokset. Vuodesta 1994 lähtien eläketulon verotus on keventynyt selvästi ja reaalinen ostovoima useimpina vuosina parantunut. Ensi vuoden verotuksesta ei ole vielä muuta tietoa kuin hallituksen kehysriihen päätös pitää eläkeläisten sairausvakuutusmaksu ennallaan 1,9 prosentissa. Tätä ennen savamaksua alennettiin viitenä vuotena peräkkäin, tälle vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Eläkkeensaajien ja palkansaajien verotuksessa on eroavuuksia, vaikka sekä eläkkeitä että palkkoja verotetaan ansiotulona. Tämä johtuu eroista sekä verovähennyksissä että sosiaalivakuutusmaksuissa. Eläketulovähennyksestä johtuen alle 7 500 euron vuosieläkkeestä ei tarvitse vuonna 2002 maksaa veroa lainkaan. Alle 15 000 euron eläketulosta maksetaan vähemmän veroja kuin palkasta. Tätä suuremmilla vuosituloilla eläkkeensaajia ja palkansaajia verotetaan suunnilleen yhtä ankarasti. Nettoeläkkeissä tapahtuvat muutokset ovat eläkeindeksien ja verotuksessa tapahtuvan muutoksen yhteisvaikutusta. Eläkkeiden indeksimuutoksilla ei ole eläkkeensaajien ostovoimaan juurikaan vaikutusta, koska indeksimuutokset ovat vain turva inflaatiota vastaan. Toisin sanoen indeksit korottavat eläkkeitä taannehtivasti hintojen noustessa. Veromuutokset vaikuttavat suoraan eläkkeensaajien ostovoimaan. Lamavuosien veronkiristykset lohkaisivat voimakkaasti nettoeläkkeiden reaaliarvoa. Vastaavasti viime vuosien veronkevennykset ovat selvästi kohottaneet nettoeläkkeiden ostovoimaa. Myös jatkossa veromuutoksilla on ratkaiseva merkitys eläkkeensaajien kannalta. Lisätietoja: ekonomisti Päivi Kaarlela, (09) 6188 7327, paivi.kaarlela@veronmaksajat.fi osoitteessa www.veronmaksajat.fi keskeiset taulukot ja koko tutkimus Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Liiton tärkeimpiä jäsenpalveluita ovat maksuton veroneuvonta puhelimitse, Taloustaito -lehti sekä www.veronmaksajat.fi - verkkosivusto. Etujärjestönä Veronmaksajien tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus sekä säästäväinen julkisten varojen käyttö. ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/25/20020425BIT00270/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/25/20020425BIT00270/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liitto neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa, ajaa kohtuullista verotusta sekä puolustaa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä. Veronmaksajissa on 230 000 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 186 000 ja yritysjäseniä 44 000. Liiton jäsenkunnassa ovat edustettuina niin palkansaajat, eläkeläiset kuin yrittäjätkin.

Tilaa