Taloustaidon terveyskuluvertailun kärjessä pienet Iniö, Oripää ja Mellilä: Lahti, Hämeenlinna ja Kouvola jyräävät pääkaupunkiseudun

Lehdistötiedote 15.6.2005, heti julkaisuvapaa Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon kustannukset ovat Suomessa alhaisimpia Iniön, Oripään ja Mellilän kunnissa. Suuremmista kaupungeista kulut ovat parhaiten kurissa Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Kalleinta terveydenhuolto on Utsjoella ja kustannukset ovat korkeita myös pääkaupunkiseudulla ja ympäristökunnissa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton Taloustaito -lehden suuresta terveysmenovertailusta. Jo viidettä kertaa toteutetun vertailun pohjana ovat ns. tarvevakioidut menot, joissa on huomioitu vaihtelut kuntien ikärakenteessa ja sairastavuudessa. Vertailun on laatinut Stakes, ja se perustuu vuoden 2003 kuluihin. Terveysmenoihin on luettu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä vanhusten laitoshoito. Vertailussa kunnan indeksiluku on 100, kun sen terveysmenot vastaavat maan keskiarvoa. Erot kuntien välillä ovat erittäin suuria. Kun Iniön menoindeksi on 60, se on Utsjoella yli tuplasti korkeampi eli 138. Myös seitsemänneksi kalleimmassa Helsingissä terveysmenoindeksi kipuaa Iniöön verrattuna kaksinkertaiseksi eli 119:aan. Kuntien terveydenhuoltomenoista keskimäärin reilu kolmannes kuluu perusterveydenhuoltoon terveyskeskuksissa. Yli 60 prosenttia kuluu erikoissairaanhoitoon alue- ja keskussairaaloissa. Kuntien taito ostaa terveyspalveluja on yksi olennaisesti menoihin vaikuttavista tekijöistä: ”Kunnassa tulisi olla ammattitaitoa arvioida kokonaisuutena, minkälaisia terveyspalveluja väestö tarvitsee ja mistä ne kulloinkin kannattaisi hankkia, tutkimusprofessori Unto Häkkinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta Stakesista toteaa Taloustaidossa. Häkkisen mukaan tätä osaamista on harvoin riittävästi. Taloustaito julkaisi terveysmenovertailun nyt viidettä kertaa. Vertailun kalliista päästä löytyvät vanhaan tapaan Helsingin lisäksi mm. Oulu (110), Espoo (113), Vantaa (114) sekä lukuisia pääkaupunkiseudun kehävyöhykkeen kuntia kuten Hyvinkää (106), Kerava (108), Järvenpää (109), Nurmijärvi (114), Kauniainen (116), Tuusula (117), Kirkkonummi (118), Inkoo (125) ja Siuntio (132). Hintavassa päässä ovat myös pienet vakiokunnat vuodesta toiseen. Tästä joukosta löytyvät mm. Kaskinen (129), Oulunsalo (120), Askainen (120), Korsnäs (119), Enontekiö (118), Savukoski (118) ja Lemu (118). Menovertailu ei paljasta kunnittaisia eroja terveyspalvelujen laadussa tai saatavuudessa. Pienet menot voivat kertoa tehokkuudesta ja tuottavuudesta, mutta myös siitä, että rahaa palveluihin ei kerta kaikkiaan ole tai palveluja on heikosti saatavilla, koska ne on huonosti organisoitu. Ja jos terveyskeskukseen ei ole saatu lääkäreitä, terveysmenot voivat olla vaatimattomat, mutta niin ovat palvelutkin. Toisaalta myöskään suuret menot eivät takaa, että palvelut olisivat hyvät, Taloustaidon artikkelissa todetaan. Alhaisimmat terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden olivat vuonna 2003 Merimaskussa, 855 euroa /asukas ja korkeimmat menot Lehtimäellä, 1914 euroa /asukas. Nämä luvut eivät kuitenkaan sellaisenaan ole vertailukelpoisia, koska niihin vaikuttaa mm. kunnan ikärakenne. Merimaskun terveysmenoindeksi on 96 ja Lehtimäen indeksi 110. Terveysmenot, alhaisimmat indeksit: 1. Iniö 60 2. Oripää 61 3. Mellilä 65 4. Suomussalmi 70 Ypäjä 70 6. Pukkila 71 Houtskari 71 8. Miehikkälä 72 Virrat 72 10. Velkua 73 Suomenniemi 73 Lestijärvi 73 Terveysmenot, korkeimmat indeksit: 405. Lemu 118 Kirkkonummi 118 Savukoski 118 Enontekiö 118 409. Korsnäs 119 Helsinki 119 411. Askainen 120 Oulunsalo 120 413. Inkoo 125 414. Kaskinen 129 415. Siuntio 132 416. Utsjoki 138 Liitteet: - koko artikkeli: ”Kuntien terveysmenot vertailussa. Vastaako palvelutaso menoja sinun kotikunnassasi? Taitava ostaja voi säästää terveysmenoissa” - taulukko: ”Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003”, 416 kuntaa. - Taloustaidon 7/2005 kansi: http://www.veronmaksajat.fi/uploads/TT0705(2).jpg

Yrityksestä

Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liitto neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa, ajaa kohtuullista verotusta sekä puolustaa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä. Veronmaksajissa on 230 000 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 186 000 ja yritysjäseniä 44 000. Liiton jäsenkunnassa ovat edustettuina niin palkansaajat, eläkeläiset kuin yrittäjätkin.